Katsaus NBA Draftiä edeltävästä prosessista & Lauri Markkasen kehityksestä Arizonassa

Ei kategoriaa, Koripallo

Leaf Markkanen

UCLA:n TJ Leaf (numero 22), Arizonan Lauri Markkanen (10) ja Californian Ivan Rabb (1) ovat kirkkaimpia lupauksia NBA Draftissä power forward -pelipaikalla 

Teksti: Atte Sukki

Koripalloelämää kirjoitti Valtteri Mörttisen kynällä jo aikaisemmin NBA-draftistä ja Lauri Markkasen vaihtoehtoisista tulevista joukkueista, ja Draft-kuumeen yhä noustessa on aika pureutua vielä tarkemmin Draftiä edeltävään pelaajien näyttöprosessiin.

NBA-draft kiinnostaa suomalaisia koripallofaneja ehkä eniten koskaan juuri Markkasen myötä, koska hänet varattaneen todennäköisesti korkealla varausnumerolla. Kotimaisin silmin katsottuna on lähes silmiähivelevää lukea NBA-draftiä seuraavia artikkeleita joiden mukaan Lauri on tällä hetkellä rankattu oman pelipaikkansa ykköseksi David Aldridgen (NBA.com) toimesta, eli parhaana power forwardina. Paino sanoilla tällä hetkellä, sillä moni asia voi vielä muuttua ennen varaustilaisuutta.

Tämän vuoden draft on takamiesvetoinen, erityisesti laadukkaiden pelinrakentajien osalta, mutta journalistien spekulatiivisissa ”mock drafteissä” Lauri tultaisiin tällä hetkellä varaamaan ensimmäisen kymmenen pelaajan joukossa. Nämä ns. ennustedraftit ovat tässä vaiheessa vain yleisluontoisia luonnehdintoja pelaajien paremmuusjärjestyksestä, niiden perustuessa enemmänkin toimittajan subjektiiviseen näkemykseen ja osin median rakentamaan hypeen joka syntyi yliopistokoripallokauden aikana tietyille pelaajille. Heillä on käytettävissään vain hyvin rajoittunut määrä faktatietoa NBA-joukkueiden käyttämästä todellisesta rankkausjärjestyksestä, joka tarkentuu päivittäin prosessisa edetessä varaustilaisuutta kohti.

Prosessi kohti varaustilaisuutta – Markkanen jää pois Draft Combine -leiriltä

Joukkueet käyttävät tällä hetkellä hyvin runsaasti aikaansa seuratakseen tarjolla olevaa talenttia globaalisti ja rakentamalla listoja pelipaikoittain, sillä suurimmat tarpeet per pelipaikka ovat hyvin joukkueiden tiedossa. Joukkuekohtaiset tarpeet kullekin pelipaikalle määrittävät usein lopullisen varausjärjestyksen.

NBA Draft Combine -leiri, eli draftiin osallistuvien pelaajien testitilaisuus, järjestetään parhaillaan Chicagossa (toukokuun 9-14. päivät). Leirin aikana tehdään atleettisuutta mittaavia testejä, ml. penkkipunnerrus, hyppyvoima, sylivälin mittaus jne., sekä pelaajahaastatteluja, ja sen anti paljastaa NBA-scouteille pelaajien välisiä eroja koripallokentällä pelitilanteissa, kilpailun ollessa äärettömän kovaa.

Laurin kanssa kilpailevia yksilöitä on enemmän kuin runsaasti tarjolla 60 varattavan pelaajan paikalle. Kyseiselle Draft Combine-leirille on kutsuttu tänä vuonna 67 pelaajaa, ja toinen mokoma NBA-draftiin osallistuvia pelaajia jäi ilman kutsua. Tämän lisäksi kansainväliset pelaajat ovat vielä oma lukunsa, heitä on 45 pelaajaa ilmoittautunut draftiin mutta osa kuten jenkkiyliopistopelaajistakin saattaa vielä perua osallistumisensa.

Tämän Combine-leirityksen lisäksi pelaajat voivat sopia kunkin joukkueen kanssa yksityiset näyttötilaisuudet jotka antavat scouteille laajemman kuvan heidän taidoistaan. Kyseinen prosessi muuttaa vuosittain scouttien papereissa pelaajien välistä ennakkorankingiä, ja pelaajan täytyykin suunnitella näyttöpaikkansa tarkkaan ettei rankan prosessin uuvuttamana tule antaneeksi huonoa vaikutelmaa. Jotkin pelaajat taas kykenevät luomaan erittäin hyvän nosteen draft-statukseensa tämän prosessin aikana, hyvänä esimerkkinä Petteri Koponen joka varattiin #30-varauksella vuonna 2007 Philadelphiaan, josta Portland saman tien hankki hänen pelaajaoikeutensa. Petteristä sanottiin että hän oli erittäin hyvä käyttämään näyttöpaikkansa yksityistreeneissä.

Varaustilaisuuden uumoillut kärkipelaajat eivät kuitenkaan edellämainitulle Draft Combine –leirille usein osallistu, joka on luonnollinen valinta pelaajille jotka odottavat tulevansa varatuksi aikaisin. Tällöin pelaajat haluavat keskittyä omiin treeneihinsä eivätkä halua riskeerata loukkaantumista tai ottaa riskiä siitä että menettäisi sijoituksia kilpaillessaan muita vastaan leirillä. Lauri Markkanenkin on ilmoittanut jäävänsä pois NBA Draft Combine- tilaisuudesta, eli hän keskittyy myöhemmin järjestettäviin yksityisnäyttötilaisuuksiin joihin joukkueet hänet kutsuvat.

Joka tapauksessa tämä NBA-draft on syvä, mikä tarkoittaa että tänä vuonna on erityisen paljon talenttia tarjolla. Ja Lauri Markkanen on tällä hetkellä korkealle rankatttu näiden pelaajien joukossa.

Markkasen kehittyminen Arizonassa ja kehityskohdat seuraavalla tasolla

Miten Lauri pääsi tähän asti, lottery pickiksi? Otetaan katse taaksepäin, puretaan mihin NCAA-ura Arizonan yliopistossa johti ja mitä jäi kesken.

Lauri Markkasesta näkee että hän on ollut hyvin tyytyväinen yliopistovalintaansa. Valmentaja Sean Millerin valmentamat joukkueet ovat yliopistokoripallon lopputurnauksen huippukoulujen joukossa, ja joukkue tarvitsi nimenomaan nelospaikalle Laurin kaltaista pelaajaa.

Toki voidaan mainita että eräs toinen koulu Laurin listalla, North Carolinan yliopisto, juhli lopulta mestaruutta tällä kaudella. Mutta Laurin henkilökohtaisen kehityksen kannalta Arizona oli erityisen hyvä koulu, ja samalla kun yliopistokoripalloa rakastava kirjoittaja voisi salaisesti toivoa Laurin jatkavan joukkueessa myös ensi kaudella, ei ole epäilystäkään että onhan miehen taottava kun rauta on kuumaa. Ammattilaiskentän huimat haasteet sekä miljoonat dollarit kutsuvat Markkasta, ja tämä kaikki tapahtuu vain yksi kausi sen jälkeen kun Lauri pelasi viimeisen pelinsä 1-divisioonassa HBA-Märskyn riveissä. On se huimaa.

Arizonassa jalostetuista taidoista nimenomaan hyökkäyspään taidot olivat lähinnä jatkojalostettuja, niiden ollessa jo korkealla tasolla ennen yliopistokautta. Kyseiset taidot loistavat myös kirkkaina NBA-joukkueiden mielissä, sillä aikaisemmin ei ole yliopistokoripallossa nähty näin kookasta (213 cm) ja tällä tasolla tehokkaasti heittävää miestä.

Suomessakin uutisointi on keskittynyt hyvin paljon hänen hyökkäystehojen kuvailuun, ja kertomiseen kuinka paljon Lauri junnuna harjoitteli heittämistä. Mutta missä olivat hänen suurimmat kehityskohteensa yliopistokoripallokauden aikana jos mietitään kokonaisvaltaiseksi pelaajaksi kehittymistä? Entä mitkä asiat saattavat painaa scouttien mielessä hänen potentiaalin suhteen? Näistä otan esiin kaksi kohtaa: apupuolustus ja, hieman yllättäen, ratkaisuhalukkuus.

Laurin NCAA-uran katketessa joukkueen kärkipistemiehiin kuuluva Markkanen ei saanut viimeisen pelin ratkaisuhetkillä heittopaikkoja kun vuoden kauemmin joukkueessa pelannut Allonzo Trier käytti lähes yksinomaan Arizonan heittopaikat. Trier pussitti yksin 15 pistettä putkeen Arizonalle viimeisen puoliajan keskivaiheilla, ja valmentaja Miller antoi avaimet kiesiin Trierille viedä Arizona jatkoon. Markkanen, joukkueen toiseksi paras pistemies per peli, otti pelin viimeisen heittonsa kun kellossa oli 11.09 jäljellä. Tämä kertoo tarinan Markkasen paikasta joukkueessa – hän oli tärkeä osa joukkuekonseptia muttei kuitenkaan joukkueen ratkaisupelaaja kun pelejä piti vääntää äärimmäisen tiukassa paikassa jossa tappio tiesi heti kauden päättymistä. Tosin valmentaja Miller todennäköisesti näkee vieläkin painajaisia Trierin epätasapainoisesta heitosta lopussa, ja siitä ettei vaatinut pelaamaan palloa muille pelaajille kuin Trier putoamisottelun ratkaisuhetkillä.

Laurin hyvän heittoprosentin taustalla on fakta ettei hän ottanut juurikaan huonoja heittoja koko kaudella. Hän ei pakottanut heittoja vaan käytti paikkoja sujuvasta joukkuepelistä. Näin hän oli erittäin tehokas numeroiden valossa ja toisaalta paljolti riippuvainen joukkuekonseptin toteutuksesta saamaan pallon heittopaikkaan, eli valmennuksesta.

Kauden edetessä Lauri otti aimo askeleita kohti ns. assertiivisempaa, enemmän omia ratkaisuja uskaltavaa, pelityyliä. Hän janosi loppukaudella ottaa enemmän ratkaisuja. Laurin edesottamukset olivatkin hyvin varteenotettavia omassa konfferenssiturnauksessaan, ja hän todella yritti ottaa ratkaisijan viittaa jo aikaisin peleissä. Laurin esityksistä näki että hän pääsi kauden edetessä enemmän peliin sisään, kuin pelin tempo hidastuisi pelaajan pään sisällä pelitilannevauhtiin tottuessa, ja pelaaja alkaa havaita enemmän aukkoja vastustajan puolustuksesta.

Tästä syystä hän pystyi alkamaan tekemään enemmän omia ratkaisuja hyökkäyksessä joukkuekonseptin sisältä. Tämä on merkki oikeaan suuntaan kehittyvästä pelaajasta, joka yrittää tehdä kaikkensa voittaakseen. Tuo prosessi jäi vielä kesken yliopistotasolla, tulla joukkueensa go-to guy:ksi yliopistotasolla, ennen hyppyä NBA:han. Nyt kehityksen on jatkuttava kaikkein haastavimmalla tasolla.

Lauri on NBA-draftiin osallistuvista pelaajista ehdotonta huippua Stretch 4 –pelaajana eli isona miehenä joka pystyy heittämään kaukaa, kolmosen viivan takaa, vieden näin vastustajan ison miehen pois puolustuskorin alta ja avaten muille Laurin joukkuetovereille tilaa. Tämä on hyvin tärkeää NBA-kentillä, sillä joukkuetovereiden korilleajomahdollisuudet kasvavat paljon mikäli joukkueessa on Laurin kaltainen talentti.

Apupuolustus

Markkasen otteita seuratessa oli kauden aikana selvästi näkyvissä mitä Arizonan valmentajat olivat hänelle lähiviikkoina kouluttaneet. Erityisesti joukkuepuolustuksen osalta oli mielenkiintoista huomata kuinka hänelle koulutettiin terävämpää apupuolustusta jonka seurauksena Lauri kehittyi ottamaan tehokkaammin hyökkääjän virheitä vastaan korin alla, tehdenkin näin useassa pelissä peräkkäin. Mutta vielä pitkälle kauden aikana hän oli vielä hyvin liimaantuneena omaan mieheensä, ollen välillä myöhässä oman korinalustan suojelemisessa.

Korinalustan puolustaminen on se kuuma peruna josta NBA-draftiä seuraavat toimittajat muistuttavat aina Markkasen kohdalla, hänen blokkikeskiarvon ollessa vain 0.5 blokkia per peli. Missä tilanteissa suurin osa blokeista syntyvät koripallokentällä? Suurin osa niistä tulee nimenomaan apupuolustuksesta, kun joudut jättämään oman puolustettavasi kentällä ja suojelemaan koria. Nämä tilanteet ovat varmasti Laurin päässä ja kehitysmyssyn alla, nyt vain haaste kasvaa huomattavasti sillä NBA:ssa pelaajat ovat nopeudessaan, voimakkuudessaan ja pelinlukutaidoiltaan maailman parhaimpia.

Oman miehen pitäminen oli toki NCAA-koripallon kasvaneeseen pelinopeuteen opetellessa se ensimmäinen kiintopiste joka piti puolustuksessa saavuttaa. Kauden aikana huomasi kuinka hänelle apupuolustusta koulutettiin ajoissa, jolloin Markkanen kiinnitti siihen alkukaudella paljon huomiota, ja muiden vaativien asioiden opettelun myötä vastustajan korilleajojen katkaisu jäi hieman taka-alalle kauden keskivaiheilla, tullakseen uudestaan pinnalle loppukaudesta.

Tämä on kenen tahansa valmentajan näkemä oppimiskäyrä kun nuoria pelaajia koulutetaan. Heti tiettyyn kehitysalueeseen keskittyvän drillikauden jälkeen on hyvää tekemistä, jonka jälkeen siirrytään muihin aiheaiheisiin jolloin pelaajilla saattaa jäädä uusien oppien alle edellä opitut vaikeammat konseptit kuten terävä ja oikea-aikainen liikkuminen joukkuepuolustuksessa, kunnes ne taas palataan kertamaan ennen pudotuspelikautta.

Mutta nämä kehityskohdat eivät himmennä sitä isoa potentiaalia joka toivottavasti pääsee kehittymään hyvässä NBA-joukkueessa eteenpäin, ympäristössä jossa saa sekä peliminuutteja että monivuotisten veteraanien jokapäiväistä ohjeistusta. Ja pelata pick-n-pop:ia ja iskeä niitä kolmosia pussin pohjalle.

NBA Draft Lottery -arvonta siis järjestetään ensi tiistaina 16. toukokuuta, jonka jälkeen joukkuet tietävät varausjärjestyksensä, ja itse päähuipentuma eli varaustapahtuma järjestetään 22. kesäkuuta. Paljon ehtii tapahtua ennen sitä, ja Koripalloelämää jää mielenkiinnolla seuraamaan molempia tilaisuuksia sinivalkoisin lasein. Tällöin tiedämme mitä joukkuetta osa suomalaisistakin koripallofaneista tulee jatkossa herkeämättä seuraamaan, seuran huutaessa Laurin nimen.

 

PUDOTUSPELIEN TAIKAA

Ei kategoriaa

Se on perrrrrjantai ja aika tarkastaa mitä rapakon takana tapahtuu! Historiapläjäyksen tai yleisen tutkielman sijaan siirrytään tällä kertaa hyvinkin läheiseen historiaan ja tarkastellaan änpeeaan pudotuspelien ensimmäisen rundin tunnelmia. En kehtaa valehdella lukijoille päin naamaa, että olisin katsonut jokaisen pelin ja tutkinut tunteja kuinka kesyttää Golden Staten hyökkäys, joten osa tekstistä pohjautuu peleihin joita olen katsonut ja osa yleiseen perstuntumaan tilastojen ja luettujen juttujen pohjalta. Pistetään homma käyntiin parivaljakko kerrallaan!

Teksti: Tuukka Puonti, kuvat: internet

Onneksi olkoon Pantterista, Helsinki Seagulls!

Ei kategoriaa

Korisliigan välierät ovat siinä vaiheessa, että puolivälieristä jääneet karstat on poltettu koneesta pois ja jokainen joukkue on näyttänyt ainakin suurin piirtein parhaan iskukykynsä kevätauringon alla. Onkin siis aika kertoa juuri SINULLE, Joukkueen X kannattaja, miten kannattamasi ryhmä selvittää tiensä Pantteriin asti.

Teksti: Juuso Sainio, Kuva: Francois Perthuis

Hyppyheiton värikäs maailma

Ei kategoriaa

Suomeenkin Lauri Markkasen myötä rantautunut maaliskuun mania on saanut vähemmänkin yliopistokorista seuranneen (lue minut) kääntämään katseensa tulevien NBA-pelaajien tehtaaseen, NCAA:n peleihin. Markkasen lisäksi kiinnostavimpia hahmoja kyseisessä sarjassa on Lonzo Ball, mahdollinen tämän vuoden draftin ykkösvaraus. Kiinnostavaksi hänet tekee isänsä absurdin huutelun lisäksi nuoren korisjärkäleen heitto.

Game 5 – Lyhyt Tarina Salolaisuudesta

Ei kategoriaa

09.04.2016. Kouvolan Kouvot vastaan Salon Vilpas. Puolivälieräsarjan viides ja ratkaiseva ottelu. Ottelu, jossa kanvaasille maalautuu Salon Vilppaan kannattajien henkinen sielunmaisema ja oikeastaan koko salolaisuuden syvin olemus. Tässä lyhyt tarina salolaisen koripallokulttuurin peruskivestä.

Teksti: Juuso Sainio, Kuva: Francois Perthuis

KORIPALLOJUMALAN TEATTERI eli state of the basketball nation address 2016

Ei kategoriaa

Tarkoitukseni oli pitää koko pelikausi 2016-17 sapattivapaata koripallon parista ja keskittyä tarkkailemaan rakastamaani lajia etäältä ilotippa nokan päässä, mutta kun isänmaa kutsuu, on entisen nuoren vastattava huutoon.

 

Siispä, koska harjoitus tekee mestarin ja kertausharjoitus sotilasmestarin, on Koripalloelamaa.com-lukijakunnan hyväksyttävä minut vielä kerran poskensoittajaksi seuraamalleen sivustolle. Luvassa siis aihekohtaista koripalloa koskevaa märehdintää sivuston leveydeltä Korisliigoista, divarista ja rapakonkin takaa.

 

Teksti: Hippo Taatila, Kuvat: Francois Perthuis, Kai Kilappa & Ville Vuorinen

Big Pappa: Vapaaheittotekniikan hillitty swägä

Ei kategoriaa

rickbarry
Teksti: Miika Särmäkari Kuvat: pääosin pöllitty

Tällä viikolla minua on kiehtonut erityisesti pappatyylillä heitetyt vapaaheitot. Syy on erinomainen Malcolm Gladwellin Revisionist History -podcastin jakso, jossa Hall of Fame -statuksen legenda Rick Barry kertoo tunnetuksi tekemästään vaparitekniikasta kaiken.

Jokainen meistä on viimeksi ala-asteella heittänyt vyötärön alta vapaaheiton kokeilumielessä ja todennäköisesti saanut sen jopa sisään. Rick Barry taas johti NBA:ta vapaaheittoprosentissa kuutena kautena, sen ollessa korkeimmillaan 94,7%.

Malcolm Gladwellin podcastin teemaksi valikoitui juuri vapaaheittotekniikka, koska hänestä oli kiehtovaa, että vaikka tutkitusti pappatyylillä heitetty vapaaheitto osuisi tarkemmin kuin normitekniikalla heitetty tiiliskivi, niin tekniikka on liian naurettavan näköinen ollakseen uskottava heittotyyli edes surkean vapaaheittoprosentin kanssa taisteleville isoille miehille. Rick Barry luotti kuitenkin mottoonsa: he eivät voi nauraa sinulle, jos heität sisään.

Tarkastellaanpa väitettä hiemaan. Rick Barry sanoo heittotyylinsä toimivan erityisesti siksi, koska heiton lähtöasennossa ihmiskeho on luonnollisimmillaan, kädet alhaalla ja keho rennosti ilman jännitteitä. Heitto on rautaan osuessa pehmeämpi, koska se nousee vyötärön alta ylöspäin sisäänputoamisen kannalta edullisemmassa kaaressa. Myöskään isojen miesten ei tarvitse sihdata epäluonnollisesti, sillä heidän jalka- ja käsivoimansa sekä pituutensa ovat aivan liian suuria, jotta he pystyisivät tasapainoisesti keskittämään lihaksensa tehdäkseen pään yläpuolelta lähtevän heiton noin läheltä koria. Miksi sitten useampi ihminen ei heitä pappatyylillä, kysyy leikkimielinen radiohistorioitsija Gladwell?

kpeartk1

Shaq, Dwight Howard ja DeAndre Jordan kaikki sanoivat ei pappatyylille, vaikka Rick Barry vannoi, että saisi nimenomaan sentterit kohentamaan heittoprosenttiaan roimasti. Shaq oli itse asiassa niin voimakas persoona, että räväkkä vaparityyli olisi vain nostanut Dieselin vetovoimaa entisestään. Mutta kun ei, niin ei. Naisten ja miesten sarjojen läpi, junnuista ammattilaisiin, vapaaheitot heitetään yhä pään päältä, koska niin on kerran yhdessä tyylisääntöjen suuressa kirjassa sovittu.

Yksi iso huonoista vapareista kärsinyt megastara, joka heitti huonoimmillaan vaparit 38%:n tarkkuudella oli Wilt Chamberlain. Hän kokeili pappatyyliä, mutta sanoi tunteneensa olonsa ”nynnyksi”. Häneen keskittyykin myös podcastissaan Gladwell. Mies saattoi tehdä yhdessä ottelussa sata pistettä, mutta ei voi sanoa tehneensä uransa aikana kaikkeaan kehittääkseen itseään, koska hänessä ei ollut miestä pappatyylin hallitsijaksi.

Wilt ei siis tämän eksentrisen heittotyylin maestroa Rick Barrya kuunnellut. Eivätkä kuunnelleet myöskään viime vuosikymmenten muut sentterit. Mutta yö on onneksi pimein juuri ennen aamunkoittoa. Nimittäin kaikki toivo pappatyylin swägän paluusta ei ole menetetty. Louisvillen yliopiston ja nyttemmin Houston Rocketsin NBA-pelaaja Chinanu Onuaku, paransi vapaaheittoprosenttiaan merkittävästi yliopistokautenaana 2015-2016. Arvatkaa miten hän sen teki?

onuaku

Kuuntele kirjoituksessa referoitu Malcolm Gladwellin Revisionist History -jakso tästä

ISAIAH RIDER: ELÄMÄNTAITEILIJA, VIRTUOOSI, OMAN TIENSÄ KULKIJA

Ei kategoriaa

The East Bay Funk Dunk! 22 pidätystä ja yksi sormus. Isaiah ”J.R.” Riderin ura oli hieman mutkikas, mutta ei loppujen lopuksi harvinainen esimerkki siitä, miten väärät valinnat johtavat pohjalle. Vaikka taitoa olisi.

 

Teksti: Tuukka Puonti, Kuva: http://www.rantsports.com

MÖTTÖLHEAD JA UTAHIN JUOKSEVAT UTET OSA II / II – eli kuinka Hanno Möttölä pelasi nimensä amerikkalaisen urheilukansan kahvitaukopuheisiin Utah Utesin Final Four -kaudella 1997/98

Ei kategoriaa, Koripallo

Amerikkalainen urheilumedia arvioi Utah Runnin’ Utesin suoritustason notkahtavan pykälän verran joukkueen supertähden Keith Van Hornin siirryttyä NBA:han. Van Hornin manttelinperijäksi Utahiin värvätty Hanno Möttölä nousi kuitenkin ryminällä edeltäjänsä rotaatiopaikalle ja johdatti yhdessä Andre Millerin ja Michael Doleacin kanssa joukkueensa WAC-konferenssin runkosarjan voittoon.

 

Teksti: Hippo Taatila, Kuva: Tytti Nuoramo

 

”WE USED TO BUILD SHIT IN THIS COUNTRY” – realistis-pessimistinen katsaus Korisliigan kevättalveen 2016 viimeaikaisten taloudellisten täystyrmäysten valossa

Ei kategoriaa, Koripallo

Niin Korisliigan runkosarjakausi 2015/16 kuin kauden kulkua löyhästi seuraillut Koripalloelämää-blogikin ovat hiihtolomaviikon myötä kääntyneet viimeiselle neljännekselleen. Siinä, missä keskustelun pitäisi tässä vaiheessa kautta keskittyä tulevan mestaruuskamppailun voimasuhteisiin, velloo verkon silmässä väkevä vuo Korisliiga-joukkueiden taloudellisesta tilanteesta sekä Bisonsin ja KTP:n kujanjuoksusta.

 

Teksti: Hippo Taatila, Kuva: Intter Net

EM-kisojen näyttämönä Montpellier – kaupungin katukoripallokentät Susijengin kannattajille

Ei kategoriaa

Teksti: Atte Sukki

Susijengi suuntaa syyskuussa Montpellierin EM-kisoihin mukanaan tuhansia faneja jotka lähtevät kannustamaan petolaumaa Park & Suites Areenalle. Varsinaisten kisaottelujen ohella petojen kannattajat ovat takuulla ahnaita saamaan kokemuksen myös kisakaupungista ja sen mahdollisuuksista. Normaalien kisakaupungin baari-/ravintola-/hiekkaranta- ym. vinkkien sijasta Koripalloelämää.com antaa vinkit Montpellierin katukoripallopeleihin.

Alkusarjan Ranska vs. Suomi -ottelu pelataan 5.9. Kyseessä on kisojen avauspeli molemmille maille ja molempien joukkueiden ollessa todennäköisten neljännesvälieräjoukkueiden seassa lyödään avausottelussa tahdit maiden sijoituksille näihin peleihin. Susijengille kyseinen ottelu on hunajata makeampi paikka toistaa keskinäisen harjoitusmaaottelun tulos ja kammeta ylemmäs lopullisessa alkusarjataulukossa.

Ylläoleva teksti sisältää runsaasti ennakointia Susijengin menestyksestä EM-peleissä. Ennakoida voi myös kannattajien tasolla, ja esitetäänkin kysymys kisoihin lähteville Susijengin kannattajille: Mikä muu lokaatio olisi parempi paikka selvittää maiden nokkimisjärjestys koripallossa kuin paikallinen katukoripallokenttä?

Mikäli suuntaat etelä-Ranskaan kisoja katsomaan muista pakata myös koristossut mukaasi, haasta ranskalaiset kotikisoissaan ja suuntaa suositelluille kentille.

Montpellier sunnuntaina, koripallo ja bändi 006

Parc de Montcalm lauantaina

Parc Montcalm

Parc Montcalm on Montpellierin paras katukoripallokenttä pelin taso huomioiden. Kentällä pelataan 5-vs-5, 4-vs-4 ja 3-vs-3 yhdellä kentällä ja kahdessa päädyssä. Puisto kokoaa runsaasti pelaajia ja koska kenttiä on vain yksi, varaudu odottamaan kentällepääsyä ja varsinkin mikäli joukkueesi häviää pelin.

Pelin taso on korkeammalla tasolla kuin kaupungin muilla kentillä, pelaajien atleettisuuden ja yleisen taitotason olkessa above the rim muiden katukoriskenttien materiaaliin verrattuna, satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Pelaajat ovat usein organisoidun koripallon kasvatteja mausteena toki useita katukoripallokasvatteja. Mentaliteetti on lyhyesti kuvattuna voittamisen olevan on tärkeämpää kuin hyvältä näyttäminen.

Puisto oli aikoinaan Ranskan armeijan käytössä ja se avattiin yleisön käyttöön v. 2011. Mikäli kisakatsomon kuntopohjaa tulee urheilumielessä kasvattaa entisestään, ovat käytössä myös kokomittainen juoksurata sekä lentopallo-, jalkapallo- ja rugbykenttiä.

Montpellier sunnuntaina, koripallo ja bändi 004

Montpellier sunnuntaina, koripallo ja bändi 007

Saint Clement

Saint Clement-kenttä on kuin kopio amerikkalaisesta playgroundista mutta eurooppalaisella twistillä. Asfalttipintainen kenttä jossa on jalkapallokenttä sekä kaksi koripallokenttää sijoitettu poikittain jalkapallokentälle. Pelin taso on kohtuullinen verrattuna Parc Montcalm:iin, mutta jalkapallo hallitsee tilaa. Älä tule kentälle jos et pysty sietämään pelaamista väistellen jalkapalloa pelaavia. Voit kuitenkin nähdä paikallisen uuden Zidanen kasvavan näiden katujalkapallopelien myötä- Vaikka jalkapallo hallitsee kenttää, antaa se kuitenkin tilaa koripalloa pelaaville, jotka täyttävät usein vain kaksi kentän neljästä korista.
Pelaajien taitotaso on vaihtelevampi kuin Parc Montcalm:ssa. Voit yhtä hyvin joutua cross-overin vietäväksi 18-vuotiaan toimesta tai pelata kuin Eiran Jordani ja piestä kaikki, riippuen päivän pelaajamateriaalista ja omista taidoistasi. Kentän koripallokäyttöaste ei ole yhtä korkea kuin Montcalm:in, lauantaiden ollessa hyvin kansoitettuja molemmilla lajeilla mutta sunnuntaisin kenttä on usein tyhjä. Voit saada hyvät runit tai pelata tyhjällä kentällä omalla porukalla. Läheisen yliopiston opiskelijat käyvät kentällä usein.
Pistä se Susipaita päälle ja lähde kentille näyttämään muulle Euroopalle.

Life is too short

Ei kategoriaa

21-vuotias Chris Obekpa pääsi todella otsikoihin vasta, kun St. Johns -yliopiston peliasut osoittautuivat lahkeista liian pitkiksi. Under Armour -merkin sponsoroima joukkue vakuutti, että yhteistyökumppani ei tee lyhyemmän mallin pelishortseja ja niin Chris-poika alkoi lahkeitaan hävyttömästi käärimään. Tapahtui vielä siten, että tempaukselle löytyi ihan oikea peruste: pitkät shortsti ovat Obekpan mukaan ”jalkojen tiellä” ja haittaavat juoksemista. Nigerialainen heimokuninkaan pojanpoika pelaa kolmatta yliopistovuottaan Newyorkilaisessa St. Johnsin yliopistossa. Seuraavassa videossa vielä Obekpan dominanssia parin vuoden takaa videoituna:

Hieno, hieno Mahmoud Abdul-Rauf

Ei kategoriaa

Mahmoud Abdul-Rauf, ent. Chric Jackson on yksi kaikkien aikojen takamiehistä. Persoona, vakaumus ja pelitaito yhdistyvät inspiraatioksi, joka yhä motivoi ja luotsaa Raufin tarinoita kuuntelevaa etsikkoa paremmaksi ihmiseksi. Denver Nuggetsin päheät ysäripelipaidat, 51 pisteen peli Utahia vastaan, nykimisiä aiheuttava sairaus ja kansallislaulun aikana istuminen ovat kaikki teemoja, joilla kyseinen haastattelutuokio miehen aktiiviuran jälkeen tuo meidät hieman lähemmäksi oikeaa Mahmoudia. Alla vielä muutamia videoita, joiden kautta tarkastella miestä. Huomio on syytä kiinnittää ainakin kykyyn saada heitto irtoamaan kädestä salamannopeasti ketä tahansa puolustajaa ja naamassa olevaa kättä pelkäämättä.

Jordan julkaisee, joten Vegasissa tietysti donkkaillaan

Ei kategoriaa

Kirjoitimme joitakin kuukausia sitten uuden Air Jordan XX9 -kengän lanseerauksesta. Myymälöissä ja saatavilla uusi kenkä on syyskun toisella viikolla. Ilmestymispäivän lähestyessä brändille ominaiseen tapaan pidettiin meteliä, tällä kertaa Las Vegasissa, kun nuorempi aines pääsi päälliköimään donkkauskilpailussa Bow Wow:n ja muiden nimeä tekevien tuomariston edustajien katseiden alla. Eniten silmiä käänsi North Carolinan kasvatti, heittävä takamies Kwe Parker.