Kaikki mitä olet halunnut välttää tietämästä NBA Draftista

Koripallo

Lauri Markkanen teki ainoan järkevän päätöksen ilmoittautuessaan NBA:n varaustilaisuuteen yliopistouran jatkamisen sijaan. Varausennusteita tekevät urheilusivut pitävät häntä poikkeuksetta niin sanottuna lottovalintana. Sellaisiksi ennustetut pelaajat eivät jatka yliopistossa. Hänen nimensä huudetaan 22. kesäkuuta mutta kenen varausvuorolla? Järjestelmä ei ole aivan niin yksinkertainen kuin kotimaiset päivälehdet ovat viime aikoina antaneet ymmärtää.

Teksti: Valtteri Mörttinen, kuva: Stan Liu, Arizona Athletics

 

Mikä ihmeen lottovalinta?

Lottovalinnalla (engl. lottery pick) tarkoitetaan tyypillisesti pelaajaa, joka varataan ensimmäisen kierroksen neljäntoista ensimmäisen pelaajan joukossa. Nimitys tulee siitä, että nämä neljätoista ensimmäistä varausvuoroa arvotaan niihin oikeutettujen joukkueiden kesken kirjaimellisesti lottokoneessa. Todennäköisyyksiä muokataan niin, että edellisellä kaudella huonoiten sijoittunut joukkue saa isoimman mahdollisuuden ensimmäiseen vuoroon. Tarkkaan ottaen lottopallot määrittävät vain kolmen ensimmäisen varausvuoron saajat, ja jäljelle jääneet yksitoista vuoroa jaetaan sen jälkeen lopuille joukkueille huonoimmuusjärjestyksessä. Siksi käsitteen merkityksestä on erimielisyyksiä – joku saattaa puhua lottovalinnasta tarkoittaen vain kolmea ensimmäistä varausta. Neljätoista joukkuetta, jotka huonoutensa ansiosta arvontaan osallistuvat, ovat siis edellisen kauden pudotuspelien ulkopuolelle jääneet joukkueet.

Kesän varaustilaisuuden todennäköisin ykkösvaraaja ei kuitenkaan ole huonosti sijoittunut joukkue. Varausvuoroilla voi nimittäin tehdä kauppaakin. Boston Celtics osti Brooklyn Netsiltä tämän vuoden himoituimman vuoron jo 2013. Kauppa osoittautui jälkiviisaasta näkökulmasta katsoen yksipuoliseksi, sillä sen tärkeimmät pelaajat eivät tehneet Netsistä mestaruuskilpailijaa. Diilin todelliset palkintoporsaat olivat jo uransa jäähdyttelyvaiheissa olleet Paul Pierce ja Kevin Garnett. Heidän mukanaan Bostonista New Yorkiin matkustivat D.J. White ja Jason Terry.

Vastineeksi Celtics sai liudan keskivertoja ja keskinkertaisia pelaajia – tunnetuimpia heistä olivat Gerald Wallace ja Kris Humphries – ja vielä tärkeämpänä valuuttana varausvuoroja monelle vuodelle. Tarkkaan ottaen Celtics sai Netsin varausvuorot vuosille 2014, 2016 ja 2018 sekä oikeuden vaihtaa vuoroja päikseen vuonna 2017. Juuri päättyneessä runkosarjassa itäisen konferenssin parhaiten sijoittunut Celtics omistaa siis nyt todennäköisimmän ykkösvarauksen, kun taas liigan pohjanoteeraus Nets varaa vuorolla 27.

 

Koska varausjärjestys tiedetään?

Arvonta suoritetaan 16. toukokuuta. Siihen asti arvailut siitä, kuka menee mihinkin, ovat pelkkää spekulaatiota. Varausennusteisiin keskittyneet verkkosivustot ­tekevät usein mock draft -listansa siitä lähtökohdasta, että varausjärjestys valikoituu todennäköisyyksien mukaan.

Varauksia ei tehdä sokkona, vaan joukkueet haastattelevat pelaajia etukäteen ja pyrkivät valintaan, joka vastaa parhaiten joukkueen senhetkisiä tarpeita. Joissain tapauksissa, jos varausjärjestys lopulta vaihtuukin, ennusteissa esitetty varaava joukkue pitää paikkansa mutta varausnumero ei. Kaikkein kuumimpien tähtien kohdalla usein taas varausnumero pitää paikkansa mutta joukkue ei. Tänä vuonna kaikkein kovimmaksi valuutaksi ennustetut miehenalut ovat takamiehet Markelle Fultz ja Lonzo Ball sekä laitahyökkääjä Josh Jackson. Fultzia pidetään lähes yksimielisesti ensimmäisenä varauksena. Hänen kaltaistensa pelaajien kohdalla joukkueiden kannattaa tehdä sijoitus, vaikka se ei vastaisikaan täysin heidän suurimpia tarpeitaan. Ehjän pelaajan jälleenmyyntiarvo on niin suuri, että riski on pieni.

Muutaman ensimmäisen ehdokkaan jälkeen pystytään monesti ennakoimaan paremmin, mikä joukkue ottaa kenetkin. Pelaajien paremmuusjärjestys on niin tulkinnanvarainen. Usein joukkueenjohtajat pelaavat sen mukaan, kenen taitoarsenaali sopii heidän kokoonpanoonsa ja kuka on vakuuttanut eniten rekrytointitapaamisissa. Totta kai joku saattaa suorittaa silti maantierosvouksen ja napata riskillä tunnustelemattoman pelaajan, jonka kaiken järjen mukaan piti mennä muualle.

 

No kuka sen Markkasen nyt sitten varaa?

Lauri Markkaselle ihanteellisia laskeutumisalustoja ovat Minnesota Timberwolves ja Dallas Mavericks. Minnesotassa hän saa rinnalleen Andrew Wigginsin ja Karl-Anthony Townsin. Sellaisessa nuorten tähtien etukentässä on potentiaalia tulevaisuuden big threeksi. Tarkimmat ovat saattaneet myös huomata, että Markkanen on melko avoimesti ollut joukkueen fani jo ennestään.

Dallasissa hänellä on selkeä rooli pian eläköityvän Dirk Nowitzkin korvaajana – sekä pelaajatyyppinä että kaupungin eurooppalaismaskottina. Markkanen on myös kertonut medialle käyneensä keskusteluja organisaation kanssa ja vaikuttaa tyytyväiseltä mahdolliseen kohtaloonsa. Minnesota tai Dallas eivät kumpikaan ole mestarisuosikkeja, mutta näin on parempi. Keskitason joukkueessa tulokas saa enemmän mahdollisuuksia kehittää taitojaan tositilanteissa.

Boston Celtics, Philadelphia 76ers, Phoenix Suns ja Detroit Pistonskaan eivät ole kehnoja vaihtoehtoja. Bostonissa hän saa välittömästi mahdollisuuden pelata huippukokoonpanossa. Liian monen laatupelaajan läsnäolo kuitenkin vähentää peliaikaa, joten tilanne ei ole niin herkullinen kuin voisi luulla. Koko skenaario on melko kaukaa haettu ylipäätään, sillä Boston varaa pelaajansa viimeistään neljännellä vuorolla. On vaikeaa uskoa, että Markkasen osakkeet olisivat parhaillaan niin korkealla.

Philadelphiassa hän taas pääsee pelaamaan nuoressa kokoonpanossa, jossa ei ole miljardöörien pappakerhoa omimassa palloa. Huonona puolena on se, että joukkue rypee vielä toistaiseksi sarjataulukon pohjamudissa eikä kukaan tiedä, hajotetaanko koko paketti taas. Phoenixissa hänen peliajan saamistaan edesauttaa varmasti kotikylän pojan leima. Markkasesta tuli paikallistähti Arizonan yliopistojoukkueessa, ja vaikka Tucsonista onkin matkaa Phoenixiin, yliopisto on silti koko osavaltion yhteinen. Phoenixinkin tapauksessa ongelma on kuitenkin se, että joukkueen tila on tässä ja nyt niin surkea, että kaikki on epävarmaa. Detroitissa hän pääsee pelaamaan korinalusjyrä Andre Drummondin rinnalle, mikä peittää mukavasti hänen pahimmat heikkoutensa. Detroitilla on kuitenkin palkkalistoillaan jo useampi Markkasen kaltainen heittävä laitahyökkääjä, joten määränpää on hyvä lähinnä sillä edellytyksellä, että Detroit myy pois muita pelaajiaan.

Huonoimmat vaihtoehdot Markkasen uran kannalta ovat ehdottomasti Los Angeles Lakers, Sacramento Kings ja New York Knicks. Kalifornia ei lähtökohtaisesti kuulosta kovin kurjalta paikalta elää, mutta yritystasolla on ongelmia. Lakers on nousukkaiden perintöyritys, jonka nykyinen johto on sotkenut NBA:n legendaarisimman tuotemerkin kuviot niin pahasti, että organisaation entiset pelaajat varoittelevat kollegoitaan aiheesta jo mediassakin. Sacramenton viimeaikaisista kaupoista päätellen joukkue ei tiedä itsekään, mitä haluaa. Puikoissa häärivä serbilegenda Vlade Divac on alkanut menettää kansan luottamusta yhtä lailla. Moni varmaan huomasi, että hiljattain tehty DeMarcus Cousins -kauppa ei ollut mikään pelisilmän riemuvoitto.

New Yorkissa NBA:n historian paras valmentaja Phil Jackson yrittää parhaillaan todistaa olevansa historian huonoin toimitusjohtaja. Itsepäinen Zen Master edellyttää joukkueen valmentajilta kolmiohyökkäyksen käyttöä mutta ei suostu itse ryhtymään valmentajaksi. Sen lisäksi aiemmin nerokkaana henkilöjohtajana tunnettu pioneeri vaikuttaa julkisilla ulostuloillaan romuttaneensa suhteensa joukkueen nykyisen tähden Carmelo Anthonyn kanssa.

 

Opettaako historia meille mitään?

Lyhyt vastaus tähän kysymykseen on ei. NBA:n varaustilaisuuksissa on vuosien varrella nähty melkoinen kavalkadi yllätyksiä ja fiaskoja.

Boston Celtics on iskenyt kultasuoneen varauskauppojen avulla aiemminkin. Vuonna 1986 joukkue oli juuri pokannut mestaruuspalkinnon mutta onnistui silti hankkimaan itselleen Seattle Supersonicsin kullanarvoisen varausvuoron. Ensimmäisen kierroksen toisena pelaajana Celtics otti riviinsä perinteitä jatkamaan huippulupaus Len Biasin. Bias kuoli kokaiinin yliannostukseen kaksi päivää myöhemmin.

Myöhemmin hölmöiksi osoittautuneita valintoja on tehty ilman traagisia kuolintapauksiakin. Vuonna 1984 Portland Trail Blazers varasi kakkosvuorolla sentteri Sam Bowien, koska tilaisuuden helmi Hakeem Olajuwon oli napattu jo Houston Rocketsiin. Jälkikäteen voisi väittää, että pöydälle jääneistä Charles Barkelysta, John Stocktonista ja jossain määrin menestyneestä Michael Jordanista olisi voinut olla enemmän iloa.

Lähivuosina on nähty samanlaisia tilanteita, joissa hehkutetut pelaajat eivät lunasta odotuksia. Vuonna 2003 Detroit valitsi kakkosvuorolla Darko Milicicin, vaikka tarjolla olivat Carmelo Anthony, Dwyane Wade ja Chris Bosh. Vuonna 2007 Portland käytti ykkösvarauksen Greg Odeniin ja jätti pöydälle Kevin Durantin. Portlandin puolustukseksi on todettava, että Odenin ura hyytyi loukkaantumisiin eikä niinkään siihen, että pelaaja olisi ollut huono. Niinkin hiljattain kuin vuonna 2013 Cleveland Cavaliers valitsi ensimmäisellä varausvuorolla Anthony Bennettin. Monet pitävät tätä tapausta kaikkien aikojen suurimpana virhevalintana, sillä Bennettin NBA-ura on jo ohi – eikä edes loukkaantumisen takia.

Vaikka kyse on kylmäverisestä viihdeteollisuudesta, jossa valinnat tehdään tarkkaan harkiten – eikä saman massakiihkon vallassa, jossa yleisö elää – tulevaisuutta ei silti voi ennustaa. Kaikki tiet vievät lopulta Roomaan, kunhan Markkanen ei tuhlaa uraansa Harlem Globetrottersissa.

2 kommenttia artikkeliin ”Kaikki mitä olet halunnut välttää tietämästä NBA Draftista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s