Hyppyheiton värikäs maailma

Ei kategoriaa

Suomeenkin Lauri Markkasen myötä rantautunut maaliskuun mania on saanut vähemmänkin yliopistokorista seuranneen (lue minut) kääntämään katseensa tulevien NBA-pelaajien tehtaaseen, NCAA:n peleihin. Markkasen lisäksi kiinnostavimpia hahmoja kyseisessä sarjassa on Lonzo Ball, mahdollinen tämän vuoden draftin ykkösvaraus. Kiinnostavaksi hänet tekee isänsä absurdin huutelun lisäksi nuoren korisjärkäleen heitto.

 

Tietämättä Pallon pojasta sen enempää, katselin UCLA:n ottelua jonkun aikaa sitten ja sylkäisin ensimmäisen heiton aikana kahvit pöydälle röhönaurun säestämänä. Eihän tuo voi mennä sisään. Väärässähän sitä oltiin, jälleen. Lonzon venkulaheiton  säestämänä korvien välissä rupesi raksuttamaan ja muistelin häröimpiä heittotapoja, joita olen nähnyt ammattitasolla.

 

Muistan selanneeni Youtubea raivokkaasti eri korispätkien perässä. Huvitusta aiheuttivat Rick Barryn “Granny” shot ja Bob Cousyn vanhan ajan animaatiota muistuttava hypäri. Ylipäätään kaikki 70-luvusta taaksepäin näytti hassulta aina kuljettamisesta heittotekniikkaan.

 

Ketkä sitten ovat omanneet häröimmät heitot ja ovatko nämä mystisistä lähteistä opitut heittotekniikat häirinneet pelaajien uraa? Käydään läpi muutama pelaaja, pääasiassa 2000-luvun alkupäästä eteenpäin joiden heittoja olen itsekin päässyt seuraamaan. Käyn myös höyhenen kevyesti kiinni heidän uraansa ja muuhun pelityyliin.

 

Matt Bonner

 

The Red Rocket. Ikävöin Matt Bonneria jo nyt, vaikka miehen eläköitymisestä ei ole edes vuotta. Kaksi mestaruutta San Antonio Spursin riveissä voittanut Bonner oli hieman yllättävästi (tähän listaan nähden) kuuluisa juurikin kolmoslinkona. Mistään 20 pisteen tulikädestä ei ollut kyse, vaan varmasta penkkiheittäjästä. Tarkka-ampujan roolin lisäksi Bonner omaa erinomaisen huumorintajun ja tiedosti roolinsa hyvin liigassa.

 

The Medium Fundamentalin heittotyyli ei ole tämän listan kamalimmasta päästä, mutta ansaitsee huomion. Lähes kuulantyöntöä muistuttava tyyli lähtee erikoisesti pään vierestä. Itse saatossa ei ole ongelmaa, mutta alkuasetelma on vähintäänkin erikoinen. Lisäksi Bonnerin alaraajoissa tapahtuu kummia. Ison miehen jalat niiaavat sisään polvien kohdalta joka heitossa. Luojan kiitos Red Mamban polvet kestivät yltiöatleettisen uran läpi ilman vakavempia loukkaantumisia.

 

Kevin Martin

 

K-Mart on vielä Bonneria oudompi tapaus kymmenen kertaa oudommalla heittotyylillä. Normaalisti heittävät takamiehet tunnetaan erityisesti hyvästä heittotekniikasta ja pisteiden tekemisestä. Noh, Martinin tapauksessa vain toinen käy toteen, nimittäin se pisteiden tekeminen. Liigaa päälle kymmenen vuotta kiertänyt veteraani ei ole saavuttanut kultaa ja kunniaa mestaruuden muodossa, eikä oikein muissakaan muodoissa. Hieman ehkä unholaan ja varjoon jäänyt K-Mart on vuosien varrella paukutellut kauden keskiarvoiksi päälle kahtakymmentä pistettä ilman sen kummempaa noteerausta medialta saatika palkallisesti.

 

Martinin heitto on kaivettu mitä luultavammin jonkun pseudovalmentajan kirjasta, jossa kaiken väärin tekeminen onkin parempi tapa. Epileptisen nykäisevällä saatolla varustettu heitto on säestetty hassusti asetetuilla jaloilla sekä pienellä hypyllä. Kaikista oudointa koko paketissa on kuitenkin miten pallo lähtee pelurin kädestä. Näyttää siltä, että pallo lentäisi ilmaan kämmenen alta. Tälläkin tyylillä saa näköjään heitettyä 38 prosentin tarkkuudella kolmoset sisään.

 

Don Nelson

 

Ehkä paremmin valmentajan (vapaamielisenä sellaisena) roolista tunnettu Donald Nelson omasi menestyksekkään uran pelaajana pääasiassa Boston Celticsin riveissä. Parhaimmillaan 15 pisteen keskiarvoa paukuttanut Nelson kahmi viisi NBA-mestaruutta yhdessä Bill Russelin ja muiden Celtics legendojen kanssa.

 

Nelson oli myös joissain määrin kuuluisa heittotyylistään, eikä sillä hyvällä tavalla. Donin astuessa vapaaheittoviivalle ei voi kuin pyöritellä päätä. En oikein tiedä edes mistä aloittaa. Mennään alhaalta ylöspäin. Nelsonin jalat ovat enemmän askelkyykyssä kuin perinteisessä heittoasennossa viskoessaan vapaaheittoja. Jalkatyöskentely ei lopu tähän! Donnie hyppää heittäessään vaparia. Tämä -vaikkakin sallittu- heittotyyli tuntuu aiheuttavan hilpeyttä läpi korismaailman joka kerta, kun sen näkee tapahtuvan. Okei, okei mitenkäs sitten se yläkroppa? Alku näyttää lupaavalta pallon asettuessa nätisti käsiin, mutta ei mene hetkeäkään kun homma menee kaivoon. Vasen käsi irtoaa pallosta ennen kuin heitto on edes lähtenyt liikkeeseen ja jep… Nelson heittää yhden käden työnnön. Jaa, no ei kai tässä sitten ole sen enempää sanottavaa. Don nakutti vapaaheitot kuitenkin jopa 76 prosentin tarkkuudella sisään. Oli Rick Barrynkin heitto hassu, mutta se meni useammin sisään, kuin ohi.

 

Joakim Noah

 

Takaisin tulevaisuuteen pienen historiaseikkailun jälkeen. Vihdoinkin niitä isoja miehiä jotka heittää huonosti ja joille on hauska nauraa. Työmyyränä tunnettu, nykyisin New York Knicks paitaa päällänsä pitävä Sticks on erinomainen puolustuspään sentteri. Ja siihen se sitten pitäisi jäädäkin. Noah osaa kyllä viimeistellä korin alla irtopalloja ja on erinomainen syöttäjä kokoonsa nähden. Chicagon aikoina ei ollut harvinaista nähdä miehen lähentelevän triplatuplia. Pitkäkestoiset ja toistuvat vammat ovat pirstaloineet Noahin uran ikävällä tavalla ja rikkoneet mahdollisesti tuloksekkaamman uran ailahtelevaksi surffailuksi. Joku voisi väittää, että siirtyminen Knickerbockersin riveihin ei ainakaan auta Jo-Jo:n uraa.

 

Mitä heittämiseen tulee, Noahin pitäisi mieluummin vaikka antaa heittokellon kulua loppuun ennen kuin linkoaa yhden hurrikaania muistuttavista heitoistaan ilmaan. Itse asiassa yhteen ympättynä Joakimin epäröinti heittää ja heiton lataaminen kokonaisuudessaan ehtii kuluttamaan heittokellon loppuun luultavasti ennen, kuin se kerkeää käsistä lähtemään. Kahden käden sivukierteinen erikoisuus herättää vastustajissa niin paljon pelkoa, että puolustajat eivät edes uskalla mennä metriä lähemmäs kun Noah heittää. Olen nähnyt elämässäni ammattilaisten heittävän tavalla, jos toisella. Koskaan en ole nähnyt pallon lähtevän tasaisesti sivukierteellä. Jopa Boogie Cousin on hämmentynyt?!

 

Chuck Hayes

 

The Chuckwagon! Pienehköstä koostaan huolimatta ison laiturin paikkaa pelannut Charles Hayes oli yksi lempipelaajistani. Hyvä ja poikkeuksetta halpa lisämies fantasy-liigassa. Hayes oli vitaali osa Houston Rocketsin epätoivoista yritystä edetä pudotuspeleissä, joka romuttui vuodesta toiseen Yao Mingin loukkaantumisiin ja pääasiassa Tracy McGradyn ikuiseen kiroukseen tippua pudotuspeleistä.

 

Hayesin heitto ja peli oli pääosin sulavan näköistä menoa. Ei normaalista poikkeavaa toimintaa. Kaikki muuttui kun Chuckster pääsi heittämään vapaaheittoja. Perus pallorituaalit, pieni kyykky, pallo alas ja heitt…. Eipäs kun. Hayesin heitto keskeytyy ja muuttuu kankean näköisiksi tanssiaskeleiksi. Useasti lopputulos oli ohi heitetty heitto ja muiden pelaajien tirskuminen. Hauskinta Chuckin heittämisessä oli se, että melkein joka kerta yritys oli erilainen. Välillä liike vain pysähtyi ja Hayes meinasi kaatua vapariviivan yli, välillä Chuck käveli heittäessään, välillä Chuckin polvet lähtivät latinorytmien matkaan. Arvoisaan tapaan ja toivottavasti tietoisesti Chuckwagon pelasi Houstonissa kaksi viimeistä otteluaan kaudella 2015-16 ja näissä kahdessa ottelussa heitti vapaaheitot sadan prosentin tarkkuudella sisään.

 

Michael Kidd-Gilchrist

 

MKG valaa uskoa, että Lonzo Ballilla on mahdollisuus olla oman vuosiluokkansa ykkösvaraus vaikka heittotekniikassa on parannettavaa. Vuoden 2012 kakkosvarauksena liigaan astunut Michael Kidd-Gilchrist varattiin Charlotteen mitä luultavammin ennemmin puolustustaitojensa perusteella, kuin heittonsa perusteella. Ehkä hieman pettymykseksi koitunut MKG puksuttaa perusjätkänä Hornetsin kokoonpanossa ajoittain tylyn blokin tai räjähtävän donkin saattelemana.

 

Siinä missä listauksen aiempien pelaajien ongelmana on useasti ollut tukevan kyynärpään aukeaminen heitossa, on Kidd-Gilchristin ongelma täysin päälaellaan. Normaalisti alkava heitto ottaa oudon käänteen juuri ennen saattoa. MKG:n kyynärpää näyttää lähestulkoon lähtevän sijoiltaan, kun se dippaa sisäänpäin flubbermaisesti. Kidd-Gilchrist on uutisjuttujen mukaan yrittänyt korjata heittoaan tasaisesti siitä saakka, kun on isojen poikien liigaan astui. Ilmeisesti kehitys on jäänyt hieman kankeaksi, sillä koko tähänastisen uran kolmosprosentti on vain 20.

 

Shawn Marion

 

Listan viimeisenä on erikoisen heiton kuningas, The Matrix! Mike D’antonin luotsaamassa Phoenix Sunsissa pelkoa aiheuttanut Marion mylläsi liigaa juoksevalla tyylillä yhdessä legendaarisen Steve Nashin ja Amar’e Stoudemiren kanssa. Tämä joukkue oli omalle innostukselle lajia kohtaan suuressa roolissa. Silloin inhosin tylsän harmaata Spursia ja Amaren kurittaessa Tim Duncania pissin hunajaa. Takaisin Marioniin. Vaikka The Matrix ei yllä ehkä tämän listan parhaimpien heittäjien joukkoon ei hän silti myöskään ole missään mittakaavassa huonoin. Parhaimmillaan päälle 40 prosentin kolmosia lingonnut Marion aiheutti kuitenkin haasteita vastustajalle enemmänkin ajoillaan ja yleisellä sähinällään.

 

The Matrixin linko muistuttaa ehkä eniten Kevin Martinin heittoa. Mutta se on vielä enemmän. Taikurin hatusta revitty tekniikka näyttää vahvasti siltä, että Marionin saadessa syötön joukkuekaverilta on Marionille myös kerrottu pallon sisältävän maailman tarttuvimman taudin. Rintakehältä lähtevä heitto ampaisee käsistä kuin kuppa Töölöstä konsanaan. Herra ei edes ehdi suoristaa käsiään pelästyessään palloa ja heittää sen inhon vallassa nopeasti koria kohti. En tiedä onko Shawn aloittanut pelaamisen kuusi vuotiaana, oppinut junnuheiton ja palannut koripallon pariin vasta NBA:ssa. Oli heiton historia mikä tahansa, on se siivittänyt Marionin yli kymmenen vuotta kestäneelle uralle koripallon parissa ja sillä on myös kahmittu yksi sormus Dallasin riveissä.

 

Härö tai härömpi heitto. Eri pelaajat tällä listalla ovat kuitenkin pelanneet useamman vuoden maailman kovatasoisemmassa liigassa. Jotkut jopa heittonsa ansiosta. Tästä johtuen en usko, että Lonzo Ballin heittotekniikassa on aihetta huoleen. Ball-boy pistää heitot sisään ja se riittää. Enemmän olisin huolissani perheen patriarkasta LaVar Ballista, joka tuntuu torpedoivan kolmen veljeksen tulevia uria huolella toitottaessaan vuorostaan poikiensa ylivoimaisuutta ja vuorostaan kertoen missä joukkueessa pojat tulevat pelaamaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s