Iso susi Pöllä

Koripallo

Mäkelänrinteen urheilulukio lähettää koripallolupauksia NCAA:han jo melkein liukuhihnalta. Kaikki loistavaa työtä tekevän organisaation kasvatit eivät tietenkään silti kasva Yhdysvalloissa supertähdiksi. Oklahoma Soonersin riviin astuva Hannes Pöllä on kuitenkin jotain sellaista, mitä on kaivattu jo pitkään.

Teksti ja kuvat: Valtteri Mörttinen

po%cc%88lla%cc%88_valtterimo%cc%88rttinen_1

 

”Mistä Suomelle mörkö?” kysyi Kimmo Vainikainen Iltalehdessä jo 2013 raportoidessaan Slovenian EM-kisoista.

Susijengi on aina paikannut koon puutetta aggressiivisuudella ja nopeudella. Vastustajan pallonkäsittelijöitä väsytetään koko kentän prässillä ja sentterit tuplataan. Hyökkäyksessä pisteitä metsästetään juoksemalla ja heittämällä. Joukkueessa ei ole hahmoja, jotka mahdollistaisivat Shaq Attackin.

Käsite viittaa hyökkäykseen, jota Lakers pelasi ennen Phil Jacksonin saapumista Los Angelesiin. Siinä pallo työnnettiin korin alle peruuttavalle Shaquille O’Nealille ja muut neljä pelaajaa ryhmittyivät kaaren taakse odottamaan mahdollista ulossyöttöä – useimmiten turhaan.

Susijengin päätoimisina senttereinä ovat viimeisen parin vuoden ajan pelanneet Gerald Lee Jr ja Tuukka Kotti. Lee on liukas liikkeissään postissa ja siten ansainnutkin lempinimen Spin Doctor. Kotin vahvimpia alueita ovat puolustus ja syöttäminen. Kumpikin on kansainvälisillä standardeilla arvioituna kuitenkin aivan liian pieni sentteriksi.

Suomen maajoukkue kaipaa edes yhtä pelaajaa, jolla on tarpeeksi kokoa ja voimaa antaa pystypainissa kunnon vastus Serbian Miroslav Raduljicalle, Puolan Marcin Gortatille tai Venäjän Timofey Mozgoville. Tulevaisuutta ei sovi ennustaa puuta koputtamatta, mutta ainakin tarjolle asettuu vakuuttava ehdokas.

 

po%cc%88lla%cc%88_valtterimo%cc%88rttinen_2

 

Hannes Pöllä on 18-vuotias ja 210-senttinen. Kun yhtälöön lasketaan mukaan nuoren miehen mahdollinen luonnollinen kasvu sekä ammattitasolla mittauksissa käytettävät korkokengät, on tulos vielä ruusuisempi. Mikä tärkeintä, hänellä on myös taitoa ja hauista.

”Hanneksella on loistavat urheilulliset ominaisuudet niin isoksi pelaajaksi. Hän on erilainen pelaaja kuin mitä meillä on ollut ennen”, kuvailee tilannetta Hanno Möttölä – Hannesta Mäkelänrinteessä valmentava koripallolegenda.

”Hanneksella on raamit kansainväliseen peliin, mutta vielä pitkä matka kuljettavanaan – ja niin pitääkin olla. Aika harvalla lukiopojalla ei ole matkaa kuljettavana.”

Aiemmin mainitut ja manatut Raduljica, Gortat ja Mozgov ovat fyysisten ominaisuuksiensa puolesta klassisia korinaluspelaajia, mutta nykypäivän ammattilaiskentillä – niin Euroopassa kuin NBA:ssakin – senttereidenkin aseisiin kuuluvat hyppyheitot ja screeneistä korille ajaminen. Hanneskaan ei ole aikakoneella haettu vanhan liiton vitonen, joka pelaa yksinomaan selkä korille päin, vaan hänkin harjoittelee samoja ominaisuuksia.

”Fyysinen ja massiivinen kaveri, joka pelaa kovaa, hakee levypalloja ja pyrkii hyökkäyspäässä pelaamaan vahvuuksien kautta postissa”, Hannes Pöllä itse vastaa kysyttäessä, minkälainen pelaaja hän on.

Virkkeen päätyttyä hän lisää nopeasti: ”…mutta löytyy se hypärikin sieltä!”

Hannes ei ole helppo lääke yksittäiseen ongelmaan, vaan hänen päämääränsä on kehittyä kokonaisvaltaiseksi koripalloilijaksi. Kaiken luetellun lisäksi korinaluspelaajan täytyy kyetä syöttämään palloa eteenpäinkin, jos ratkaisun paikkaa ei löydy, ja Hannes tietää tämän. Hän viittaa syöttökyvyttömään sentteriin hyökkäyksen mustana aukkona, eikä halua sortua sellaiseksi itse.


 

Katsomoissa, pystybaareissa ja urheilulehdissä on tullut tavaksi kirota Susijengin sentterivajetta. Siitä huolimatta Hannes Pöllä on pysynyt yllättävän tuntemattomana. Haastatteluja hän on antanut lähinnä paikallislehdille, eikä Koripalloliiton tiedotus hänen sitoutumisestaan Oklahoman yliopistoonkaan aiheuttanut suurta meteliä. Toimittaja huolestuu ja pohtii, onko yleisö hyväksynyt tilanteen vakiona ja onko isojen miesten aika koripallokentillä lopullisesti ohi.

”Peli on kehittynyt paljon 90-luvusta, joka oli nimenomaan isojen pelaajien kulta-aikaa”, Hannes itse analysoi, ”asia on hyvin joukkuekohtainen. Monet joukkueet pelaavat enemmän small ballia, jossa levittävä nelonen pelaa vitosen paikalla, mutta kyllä nykyäänkin yhä löytyy selkä koria kohti pelaavia vitosia.”

Hän mainitsee NBA:sta erikseen Indiana Pacersin Al Jeffersonin ja Brooklyn Netsin Brook Lopezin tällaisina pelaajina ja kokee itsensä tällä hetkellä samaan kategoriaan kuuluvaksi. Jonain päivänä tulevaisuudessa aseita kasvot korille päin pelaamiseen löytyy ehkä enemmän.

Valmis pelaaja Hannes siis ei ole. Eikä kenties kukaan koskaan olekaan, mutta lukion abiturientille kehitysvaiheessa oleminen on ilmiselvä asia. Kehityksen tie on käynyt Namika Lahdesta HBA-Märskyyn. Kunhan valkolakki on päässä, jatko-opinnot tarjoaa University of Oklahoma.


 

po%cc%88lla%cc%88_valtterimo%cc%88rttinen_3Lon Krugerin valmentama Oklahoma Sooners ei ole joukkue, johon kuulumista tarvitsee hävetä. Menestyksekkään yliopiston tunnetuimpia koripallokasvatteja lienevät nykyisin Portland Trail Blazersia valmentava Terry Stotts, 90-luvun all star Mookie Blaylock ja jokaiselle NBA-fanille enemmän kuin tuttu Blake Griffin. Eikä Soonersin maine roiku ainoastaan menneisyyden tähdissä. Viime kaudella joukkue pelasi tiensä NCAA:n semifinaaliin asti.

Ehdokkaiden joukosta Hannes valitsi Oklahoman, koska joukkueen valmennusryhmä korosti hänen vierailullaan yhteisöllisyyden arvoja. Luotettavuuden tunnetta lisäsi myös se, että Kruger on valmentaja Möttölälle ennestään tuttu.

”Oklahoma oli mielestäni muihin vaihtoehtoihin nähden kokonainen pakkaus. Siellä pidetään hyvin huolta koulutuksen edistymisestä, ja joukkue pelaa aivan loistavassa konferenssissa, jossa on useita kärkijengejä”, Hannes kertoo.

Hanneksen syyt Oklahoman valitsemiseen ovat täysin ymmärrettävät ottaen huomioon pelkän koripallo-ohjelman maineenkin, mutta oikeastaan mielenkiintoisempaa on pohtia, miksi Oklahoma valitsi hänet.

”Sieltä on tullut paljon positiivista palautetta, mutta myös keskustelua siitä, mitä tullaan kehittämään. Esimerkiksi se hypäri on tällainen asia. Myös parempi pallonkäsittely parantaisi hirveästi postissa operoimista.”

Luontaisilta ominaisuuksiltaan Hannes Pöllä on juuri mitä sentterin kuuluukin. Heittäminen ja pallonkäsittely ovat motorisia taitoja, joita koripalloilija hioo koko uransa. Ne eivät ole puhtaita ja virheettömiä kellään ­– etenkään kellään vasta hädin tuskin täysi-ikäisellä. Oklahoma Sooners tarjoaa valtavia mahdollisuuksia kehitykselle pelaajana, ja toivon mukaan Hannes nähdään pian myös maajoukkueen harjoitusringissä.

Siellä hänellä on selkeä tehtävä. Ihmelapsi Lauri Markkanen ottaa maajoukkueessa lähitulevaisuudessa osan sentterin työstä hoitaakseen, mutta hänen bravuuripaikkansa on isona laitahyökkääjänä. Jos Hannes löytää tiensä hänen rinnalleen miehittämään korinalusta, Lauri saa tehdä sitä mitä tekee parhaiten ja Hannes hoitaa maalatun alueen. Näitä Märskyn nuorukaisia voi varovaisesti odottaa estradille rinnakkain susipaidoissa kenties Kiinan MM-kisoissa 2019.

Tämän toteutumiseen vaaditaan tietenkin se, että Suomi ylipäätään pelaa kyseisissä MM-kisoissa. Myös Hanneksen täytyy kehittyä siksi pelaajaksi, jota hänestä odotetaan. Motivaatiosta asian ei pitäisi olla kiinni. Tyytymistä vähään hän ei harrasta.

”Minun silmääni yksikään toinen pelaaja ei koskaan ole ollut juuri sellainen kuin itse haluan olla.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s