Susijengi Greatest Hits: 2004-2015

Koripallo

TEKSTI: HIPPO TAATILA, KUVA: TYTTI NUORAMO

 

Menestyvät joukkueet eivät synny yhdessä yössä. Susijengin nykyhetken menestyksen siemen kylvettiin jo runsas vuosikymmen sitten, kun Suomi pelasi B-divisioonan EM-karsintoja altavastaajana Georgiaa ja Makedoniaa vastaan. Pitkän kinttupolun varrella jotkin ottelut ovat olleet merkityksellisempiä kuin toiset.

Koska EM-kisojen alkuun on enää yksi yö ja suomalainen urheilumediakin on viimein oppinut suhtautumaan kisoihin niiden ansaitsemalla volyymilla, on jotakuinkin kaikki mahdollinen arvokisoista jo sanottu.

Joukkueen kokoonpano on analysoitu, EM-alkulohkon voimasuhteet puntaroitu, Petteri Koposen ja Henrik Dettmannin taannoiset erimielisyydet pureksittu ja taputeltu kiinni. Ja koska Pieti Poikola on Ylen analyysiensä perusteella kytketty samaan kollektiiviseen tiedostamattomaan kuin minä, en lähde ammentamaan samasta lähteestä.

Tätä kirjoittaessa myös Susijengin tarina alkaa olla suuremmalla urheiluväelle tuttu – se on käyty verrattain seikkaperäisesti läpi muun muassa kirjassa, jota vuosi sitten sain olla mukana kirjoittamassa.

Saman tarinan voi kuitenkin kertoa lukemattomin eri tavoin perspektiivejä, narratiiveja ja painotuksia muuttamalla. Henkilökohtaisesti tahdon virittäytyä EM-kisatunnelmaan koostamalla katsauksen niistä yksittäisistä otteluista, joiden myötä Suomen koripallomaajoukkue löysi pelillisen identiteettinsä, nousi B-divisioonasta A-divisioonaan, opetteli pelaamaan korkeimman kansainvälisen tason vaatimuksilla ja viimein kasvoi Susijengiksi, joka on pistänyt viime vuosina nippuun mm. Euroopan mestarin, MM-hopeamitalistin ja olympiapronssimitalistin.

Nauttikaa.

 

”TÄSSÄ SEISON, ENKÄ MUUTA VOI”

 

Ottelu: B-divisioonan EM-karsinnat, alkulohko

Päivämäärä: 18.9.2004

Paikka: LänsiAuto Areena, Espoo

Lopputulos: Suomi – Makedonia 78–87 (40–39)

1990-luvun loppu oli suomalaiselle maajoukkuekorikselle aallonpohja. Materiaalisesti ylivoimainen joukkue keskittyi juhlimaan voittoja Norjan, Luxemburgin ja Kyproksen kaltaisia maita vastaan, mutta sai järjestäen nekkuun paperilla itsensä tasoisilta joukkueilta.

 

2000-luvun alussa joukkueen helmasynniksi muodostui eurooppalaisittain kohtalokas ”superstarapallo”, jossa muut joukkueen pelaajat vetäytyivät hyökkäyspäässä pois tieltä, kun Hanno Möttölä ja Teemu Rannikko pelasivat isolation-pelejä. Joukkueen puolustuspelaamisessa näytti puolestaan aika ulkopuolisen silmin olevan hyvin vähän kuria ja suunnitelmallisuutta ja sitäkin enemmän turhautuneita olankohautuksia.

 

Saksan vuosien jälkeen Suomeen palattuaan Henrik Dettmann kutsui kokoon 28 pelaajan vahvuisen ryhmän tarkoituksenaan kartoittaa, ketkä maan parhaista pelaajista tahtoisivat sitoutumaan prosessiin, joka lyhyen tähtäimen palkintojen sijaan vaatisi pyyteetöntä, kovaa työntekoa vuosien ajan ilman mitään takeita menestyksestä.

 

Paljon kertoo se, että nyt jo kuopattuihin B-divisioonan EM-karsintoihin lähdettäessä Suomea pidettiin altavastaajana Makedoniaan nähden sekä korkeintaan Georgian veroisena joukkueena. Materiaalin kehnoudesta ei ollut kysymys: kuten Suomen kokoonpano osoittaa, Dettmannilla oli käytettävissään supertähtiduon Möttölä-Rannikko lisäksi mm. Jukka Matinen, Martti Kuisma, Tuukka Kotti, Jyri Lehtonen sekä Mikko Noopila, kaikki omalla tontillaan hyviä pelaajia.

 

Parketilla tilanne oli kuitenkin toinen: vaisu, vähälukuinen ja apea suomalaisyleisö pystyi lähinnä haukottelemaan, kun pakkovoitoksi nimetyssä ottelussa Kenyon Jones ja Pero Blazevski operoivat rutiinilla ja intensiteetillä, joka oli suomalaisten saavuttamattomissa. Makedonia tuli kovempaa levypallotilanteisiin, puolusti antaumuksella, antoi hyökkäyspäässä aina yhden syötön enemmän kuin suomalaiset virkaveljensä sekä pystyi laittamaan kovat heitot sisään tilanteen niin vaatiessa.

 

”Se, mitä jäi tänään puuttumaan, ei ole hankittavissa kuin harjoittelun kautta. Ja se vaatii vähintään kaksi vuotta – tarvitsemme lisää lihasta ja lisää jäntevyyttä. Mitään temppuja ei ole tehtävissä lyhyellä aikajänteellä”, jylisi Dettmann pelin jälkeen lähettäen samalla terveiset suomalaiskansallisella ”tulos tai ulos”-mentaliteetilla peliä lähestyville koripallon ystäville.

 

Tilastoja: Tuukka Kotti 22/1/3 riistoa, Teemu Rannikko 20/1/4 syöttöä, Hanno Möttölä 12/11.

 

”ENSIONNISTUMINEN”

 

Ottelu: B-divisioonan EM-karsinnat, alkulohko

Päivämäärä: 3.9.2005

Paikka: Helsingin Jäähalli

Lopputulos: Suomi – Georgia 87–79 (48–38)

Pikakelaus vuoden päähän.

 

Kesän 2004 Georgia- ja Makedonia -tappiot tiputtivat Suomen haaveet A-divisioonakarsinnoista teoriatasolle. Prosessi oli kuitenkin edennyt vuoden, joukkueen ammattilaiset olivat yhden kauden verran kokeneempia ja joka ikinen maaottelu mahdollisuus oppia.

 

Vuotta aiemmin Makedonialle tilannekovuudessa 100-0 hävinnyt Suomi voitti Georgiaa vastaan levypallot 38–34 ja onnistui pitämään keskittymisensä kasassa, vaikka Georgia tuli toisella puoliajalla kymmenen pisteen takaa neljän pisteen johtoon.

 

Työvoitoksi voidaan laskea myös se, että Teemu Rannikko oli 27 pisteellään kentän paras pelaaja. Rannikko antoi (jälleen kovin diplomaattiselle) suomalaisyleisölle esimakua seuraavasta kahdesta seurajoukkuekaudesta, joiden aikana hän kirmasi Union Olimpija Ljubljanan paidassa Euroopan pelinrakentajaeliittiin.

 

Vaikka viikkoa myöhemmin Makedonia pyöritteli Suomea Skopjen röökinhajuisessa pannuhuoneessa ja varmisti nousunsa A-divisioonaan, osoitti Suomi ainakin itsellensä pystyvänsä venymään voittoon eliittivastustajasta pakkoraossa.

 

Tilastoja: Teemu Rannikko 27/2, Hanno Möttölä 19/9, Petri Virtanen 13/1, Antti Nikkilä 10/5.

 

”KOLLAA KESTÄÄ”

 

Ottelu: B-divisioonan EM-karsinnat, alkulohko

Päivämäärä: 13.9.2006

Paikka: Helsingin Jäähalli

Lopputulos: Suomi – Georgia 91–81 (44–36)

 

Makedonia oli lähtenyt B-divisioonasta sarjaporrasta alemmas Suomea pelottelemasta, mutta toisiin B-divisioonan EM-karsintoihin valmistautuessaan Suomi sai jälleen kimppuunsa Georgian. Ja paperilla tarkasteltuna Georgialla oli kasassa Suomea tulivoimaisempi nippu. Zaza Pachulia ja Nikoloz Tskitishvili pelasivat NBA:ssa, kun taas Tyrone Ellis, Viktor Sanikidze, Vladimir Boisa ja Manuchar Markoishvili olivat hyvää Euroliiga-tasoa. Suomella tämän tason pelaajia olivat paperilla vain Rannikko ja Möttölä.

 

Aloitettuaan karsintansa Itävalta- ja Islanti -voitoilla Suomi osoitti Helsingin Jäähallissa joukkuekonseptinsa pitävän. Teemu Rannikko keräsi 11 pistettä avausneljänneksellä, Petri Virtanen otti ohjat toisella neljänneksellä ja osui seitsemästi kaaren takaa. Shawn Huff puolusti pelinrakentaja Tyrone Ellisin pelihuumorin niin olemattomiin, että Georgian pelistä ei tullut mitään ennen kuin Ellis oli penkillä.

 

Pachulia keräsi ottelussa kunnioitettavat 36 pistettä ja 13 levypalloa, mutta häntäkin vastaan joukkuekonsepti toimi: Möttölä, Antti Nikkilä ja Tuukka Kotti pakottivat Pachulian vapaaheittoviivalle joka kerta Gruusian Goljatin pyörähdellessä puolustajastaan ohi, kun taas muissa tapauksissa Georgian joukkuehyökkäys pysähtyi kuin seinään aina Pachulian saadessa pallon.

 

Voitettuaan muutamaa päivää myöhemmin Luxemburgin vieraissa lähtivät Suomen pelaajat seurajoukkuekauteen voitettuaan kaikki neljä B-divisioonan EM-karsintaotteluaan. Vuotta aiemmin joukkue oli voittanut kolmesta B-divisioonan ottelustaan vain yhden.

 

Tilastoja: Petri Virtanen 27/1, Teemu Rannikko 20/1/3 syöttöä, Hanno Möttölä 11/6/3 syöttöä, Tuukka Kotti 8/10/3 syöttöä.

 

”FLOWSSA KUIN HIPSTERIT”

 

Ottelu: B-divisioonan EM-karsinnat, 2. finaaliottelu

Päivämäärä: 15.9.2007

Paikka: Energia Areena, Vantaa

Ottelu: Suomi – Romania 111–61 (57–24)

 

Suomi oli hävinnyt kaksiosaisen karsintafinaalin avausottelun Romanian Transilvanian vuorten keskellä, Targu Muresissa, helmasyntiensä vuoksi. Joukkue oli hyökkäyspäässä käpertynyt Möttölän ja Rannikon taakse sekä käynyt pahimmillaan 17 pisteen takaa-ajoasemassa, kun Romanian Euroliiga-tason aloitusviisikko järjesti heittopaikkoja lähietäisyyksiltä silkalla rutiinilla. Kuten tarina kertoo, ottelun tauottua Suomen pelaajat keräsivät Möttölän ja Rannikon johdolla kolehdin järjestääkseen Romaniasta charter-lennon Suomeen ja varmistaakseen siten mahdollisimman pitkän palautumis- ja harjoitteluajan toiseen osaotteluun lähdettäessä.

 

Harva Energia Areenalla istunut tuskin edes ajatteli, kuinka kovat panokset Romania-ottelussa olivat. On jälkikäteen varmaa, että Dettmannin jatko maajoukkueen peräsimessä olisi ollut vaakalaudalla, jos edessä olisi ollut viides ja kuudes kesä B-divisioonassa. Yhtä hyvä kysymys on, olisivatko Möttölä, Rannikko, Nikkilä, Matinen ja joukkueen muut konkariosaston miehet olleet motivoituneita palaamaan maajoukkuepaitaan B-divisioonakarsintoihin. Väitteeni onkin, että ilman syyskuun 2007 Romania-voittoa nykyaikaista Susijengiä ei olisi.

 

Kaikki Vantaalle tuona iltana saapuneet eittämättä muistavat, mitä tapahtui.

 

Petri Virtanen heitti avausneljänneksellä yhtä monta pistettä kuin koko Romanian joukkue yhteensä. Kimmo Muurinen haki He-Man-tukka liehuen järkyttävän määrän hyökkäyslevypalloja, Shawn Huff lietsoi yleisöä parilla ilmavalla donkilla. Petteri Koponen ruokki Tuukka Kottia pick and roll -tilanteisiin, Jukka Matinen laittoi sukkia rullalle kaukaa. Mikä tärkeintä: joukkuepuolustus oli silkkaa betonia 38 minuuttia. Euroliiga-kokemuksestaan huolimatta Romanian tehopelaajat jäivät täysin varjoihin.

 

Tarkimmat huomasivat myös, että siinä, missä Suomi oli ollut vuosikausia vain Möttölän ja Rannikon joukkue, vastasi kaksikko 50 pisteen voitossa vain 15% voittajien pisteistä. On syytäkin puhua koko joukkueen voitosta.

 

Tilastoja: Petri Virtanen 23/3, Petteri Koponen 15/0/3 syöttöä, Tuukka Kotti 13/6/3 riistoa, Teemu Rannikko 12/5/3 syöttöä, Antti Nikkilä 11/5, Jukka Matinen 9/4.

 

”PARAS OTTELU, JOTA KUKAAN EI KOSKAAN NÄHNYT”

 

Ottelu: A-divisioonan EM-karsinnat, alkusarjaa

Päivämäärä: 30.8.2008

Paikka: Energia Areena, Vantaa

Lopputulos: Suomi – Serbia 80–77 (40–39)

 

Vaikka Petteri Koposella oli jo palkintokaapissaan kaksi Suomen mestaruutta sekä tilillään NBA:n ensimmäisen kierroksen varauksen status, oli Teemu Rannikko kuitenkin vielä seitsemän vuotta sitten isäntä Suomen maajoukkueen talossa – ja kun julkisuuteen levisi tieto, jonka mukaan Rannikko olisi jalkavaivojen johdosta sivussa kesän 2008 A-divisioonan maajoukkueotteluista, kerääntyi Koposen yhä kasvaville hartioille ennen kokematon paine.

 

Paine näkyi A-divisioonan karsintojen avausottelussa, kun paperilla voitettavissa oleva Bulgaria puolusti Koposen niin pahasti koppiin, että Dettmannin oli kesken pelin pakko vaihtaa Mikko Koivisto joukkueen pelinrakentajaksi. Ottelu lisäsi entisestään vettä myllyyn Kopos-kriitikoille, jotka olivat täyttäneet nettifoorumien palstatilan teksteillään väsymättömästi siitä syksyn 2006 päivästä alkaen, kun Mihailo Pavicevic kertoi asettavansa 18-vuotiaan Koposen joukkueensa ykköspelinrakentajaksi.

 

Bulgaria-nöyryytyksen jälkeen Suomi kärsi vierastappion Italiassa ja sai lopulta iltaotteluun vastaansa Serbian, joka oli aiemmin kesällä kokenut muodonmuutoksen. Vanhan liiton valmentaja Dusan Ivkovic oli tylysti jättänyt remmistä Predrag Stojakovicin kaltaisia superstaroja ja kerännyt kasaan keski-iältään merkittävän nuoren joukkueen, jonka oli tarkoitus palauttaa Serbia takaisin EM-mitalitasolle konstailemattomalla työnteolla.

 

Vantaan Energia Areenan puolityhjän katsomon edessä Serbia vei ensimmäisen neljänneksen yhdeksällä pisteellä, mutta sen jälkeen alkoi tapahtua. Koponen löysi itsevarmuutensa, Möttölä ja Muurinen upottivat taistelukoreja läheltä ja Jukka Matinen kaukaa. Ässänä hihasta kaivettu Tuomas Iisalo puolusti Milenko Tepicin ja Uros Tripkovicin raivon partaalle, Kotti ja Möttölä varmistivat että Nenad Krsticillä olisi taukoamatta asiaa tuomareille.

 

Noin kaksi minuuttia ennen loppua Koponen sai kotiyleisön vaikertamaan heittämällä uhkarohkean kolmosensa helaksi Suomen yhden pisteen johtoasemassa. Onnistuneen puolustuksen jälkeen Koponen osoitti kasettinsa kestävyyden yrittämällä uudelleen kolmosta samasta paikasta – tällä kertaa koriin. Pari Jukka Matisen levypalloa ja vapaaheittoa myöhemmin Suomi oli kaatanut Serbian.

 

Kuvaavaa on, että suuret mediat eivät kirjoittaneet ottelusta sanaakaan, ja että koripalloihmisistäkin vain harva muistaa ottelun koskaan tapahtuneen. Entä Serbia? Joukkue juhli vuotta myöhemmin EM-hopeaa samalla kokoonpanolla.

 

Tilastoja: Petteri Koponen 18/3/4 syöttöä, Jukka Matinen 12/4, Hanno Möttölä 12/2/3 syöttöä, Kimmo Muurinen 12/2/2 blokkia, Shawn Huff 10/3, Tuukka Kotti 9/3

 

”TULEEKO EVA?”

Ottelu: A-divisioonan EM-karsinnat, jatkosarjaa

Päivämäärä: 17.8.2009

Paikka: Energia Areena, Vantaa

Lopputulos: Suomi – Ranska 77–73 (33–36)

 

Suomi oli menettänyt mahdollisuutensa pelata tiensä kesän 2009 EM-kisoihin jo pari päivää aiemmin, kun Ranska onnistui kukistamaan Italian ja varmistamaan siten kisapaikkansa. Rummutus Ranska-pelistä alkoi kuitenkin jo varhain, ja syystä: olihan Suomella tarjota kotiyleisölleen Tony Parkerin, Ronny Turiafin, Nicolas Batumin ja Boris Diaw’n kaltaisia maailmanluokan pelaajia jyrkkänä kontrastina parin vuoden takaisiin B-divisioonan karkeloihin.

 

(Iltalehtikin osallistui ennakkorummutukseen julkaisemalla pikku-uutisessaan kuvan Parkerin tuollaisesta vaimosta, Eva Longoriasta, ja kysymällä, josko Longoriaa nähtäisiin Suomessa asti seuraamassa miehensä peliä.)

 

Vierestä katsottuna toki saattaa olla, että Ranskan pelaajat lähtivät matsiin keskimääräistä löysemmin rantein, enkä yhtään ihmettelisi, jos joukkueen pelaajat olivat nauttineet kenties pari Pernod’ia kisapaikan varmistuttua. Pelin näennäisestä merkityksettömyydestä ja Ranskan letkeydestä huolimatta suomalaisittain Ranskan tasoisen joukkueen saapuminen Vantaalle oli PR-voitto, ja mahdollisuus voittaa Ranska oli puolestaan joukkueen kasvuprosessin kannalta jotain, mistä ei pari vuotta aiemmin voitu edes kuvitella.

 

Tilaisuutensa aistittuaan Suomi iski. Parker sössi hyppyheittonsa rautoihin urakalla, Suomi vyörytti settipelejään vahvalla itseluottamuksella ja kun Teemu Rannikko pääsi kolmannella neljänneksellä irti, jäi Ranska sivustakatsojan asemaan. Viikkoa aiemmin Italiaa vastaan potentiaalisessa voittoheitossaan epäonnistunut Rannikko sai myös tuta onnistumisen riemun upottamalla 40 sekuntia ennen loppua kaukaa lähteneen kolmosen, joka siirsi Suomen neljän pisteen johtoon.

 

Kuka tahansa Energia Areenalla tuolloin tuuletellut tietää voiton olleen kaikkea muuta kuin merkityksetön – siitäkin huolimatta, että ranskalainen urheilulehdistö ei omistanut matsille paria palstariviä suurempaa tilaa.

 

Tilastoja: Teemu Rannikko 21/0, Hanno Möttölä 17/9, Petteri Koponen 15/4/4 syöttöä, Petri Virtanen 9/0, Shawn Huff 7/6.

 

”HAALARIDUUNIA”


Ottelu:
A-divisioonan EM-karsinnat, alkusarjaa

Päivämäärä: 11.8.2010

Paikka: Barona Areena, Espoo

Lopputulos: Suomi – Israel 84–83 (44–48)

 

Kesää 2010 luonnehdittiin suomalaisittain ”painajaisten kesäksi”, eikä syyttä: ensiksi arpaonni sysäsi Suomen ylivoimaisesti EM-karsintojen vaikeimpaan alkulohkoon, jonka jälkeen avainmiehiä alkoi tippua kuin George R.R. Martinin kirjassa.

 

Petteri Koponen, Hanno Möttölä, Teemu Rannikko, Samuel Haanpää ja Tuukka Kotti kärsivät kaikki karsintojen ajan keskivaikeista tai vaikeista loukkaantumisista samalla, kun Montenegro, Italia, Latvia ja Israel huomasivat tilaisuutensa tulleet ja rymistelivät rajusti vajaamiehisen Suomen yli joka ilmansuunnasta.

 

Joukkueen itseluottamuksen kannalta olikin tuiki tärkeää, että Suomi onnistui kalastamaan kahdeksasta EM-karsintaottelustaan edes yhden voiton, vaikka se tulikin niukimmalla mahdollisella tavalla. Vieläkin komeampaa oli se, millä tavalla voitto irtosi.

 

Euroliigan rotaatiopelaajien ja yhden NBA-runkopelaajan tahdittama Israel oli ylivoimainen voittajasuosikki, mutta joskus peli toimii näin: Antti Kanervo ja Sasu Salin upottivat hurmoskoreja. Tuomas Iisalo piti kymmenellä ensimmäisen puoliajan pisteellään huolen siitä, että Israel ei päässyt karkaamaan Suomen toisen neljänneksen suvantovaiheessa. Lahen gangsteri Vesa Mäkäläinen piti Omri Casspin vailla pelitilannekoria.

 

Loppuhetkillä vaadittiin Gerald Lee Juniorin spin moven jälkeinen donkki ja pari vapaaheittoa, ja Israel joutui poistumaan Luvattuun Maahan näppejään nuollen. Yhä tänä päivänä kysyn mielessäni: Mitä oikein tapahtui?

 

Tilastoja: Shawn Huff 13/5, Petri Virtanen 13/4, Tuomas Iisalo 12/3, Sasu Salin 11/1, Gerald Lee Junior 10/6, Tuukka Kotti 9/10/3 riistoa.

 

“DEN GLIDER IN I MÅL IGEN”

 

Ottelu: PM-kisat, loppuottelu

Päivämäärä: 26.7.2011

Paikka: Sundsvall, Ruotsi

Lopputulos: Ruotsi – Suomi 63–85 (30–40)

 

Koripallon EM-kisat ovat harvemmin suuren urheilun juhlaa, eivätkä Sundsvallissa 2011 järjestetyt pippalot olleet poikkeus. Loppuotteluun paikalliselle areenalle saapui varovaisen optimistisesti arvioiden 400 katsojaa, ja vielä loppuotteluaamuna paikallinen sanomalehti oli innostuneempi paikkakunnan lätkäjoukkueen pelaajasiirroista.

 

Vuonna 2011 Suomi oli viidestä Pohjoismaasta käytännössä ainoa, jolla oli käytettävissään pitkäjänteistä kehitystyötä menestyksensä eteen tehnyt joukkue. Ruotsi tulvi maailmanluokan talentteja, jotka yksi kerrallaan ajautuivat seuraavien vuosien aikana ”entisten huippulupausten” lokeroon. Ja siinä, missä Suomi oli voittanut edellisen Pohjoismaiden mestaruutensa 28 (!!) vuotta aiemmin, oli joukkue nyt täysin suvereeni.

 

Sokerina pohjalla monet juniorivuosien pettymykset saivat vihdoin kuittauksensa, kun Junnu Lee kohteli korin alla Brice Massambaa kuin Hakeem Olajuwon David Robinsonia keväällä 1994 ja Petteri Koponen oli pelinjohtajana aivan omaa luokkaansa kimmoisaa, mutta kuritonta Rudy Mbembaa vastaan.

 

Helan går, bitches.

 

Tilastoja: Gerald Lee Junior 27/4, Kimmo Muurinen 12/3, Hanno Möttölä 11/5, Shawn Huff 10/10, Teemu Rannikko 10/2.

 

”TILAISUUS TEKEE VARKAAN”

Ottelu: A-divisioonan EM-karsinnat, jatkosarjaa

Päivämäärä: 12.8.2011

Paikka: Szolnok, Unkari

Ottelu: Unkari – Suomi 73–75 (37–37)

 

Heti kesän 2010 katastrofaalisten EM-karsintojen päätyttyä FIBA Eurooppa ilmoitti tekevänsä ainoan mahdollisen järkevän ratkaisun ja kasvattavansa EM-kisojen joukkuemäärää 16:sta 24:aan jo seuraavaksi kesäksi. Tämä tarjosi myös Suomelle takaportin kesän 2011 EM-kisoihin. Kolmen joukkueen jatkokarsinnoissa Unkari ja Portugali kisasivat Suomen kanssa kahdesta paikasta Liettuan kisakoneeseen.

 

ToPostakin tutun Obie Trotterin johtamaa Unkaria pidettiin jatkokarsintojen ennakkosuosikkina, ja Suomi lähti jatkokarsintavaiheeseen matalalla profiililla, koska Serbia-, Ranska- ja Israel-voittojen kaltaisista helmistä huolimatta oli epäselvää, riittäisikö Suomen rutiini repimään voittoja ennakkoon yhtä vahvoista joukkueista.

 

Jatkokarsintojen avausotteluihin Suomi lähti ilman loukkaantunutta Hanno Möttölää ja Szolnokin kotiyleisö piti huolen siitä, että jokaisen pelaajan korvat tinnittivät matsin jälkeen, mutta Unkari suli paineen edessä ja huonosta hyökkäyspelistään huolimatta Suomi pystyi pitämään päänsä. Vaikka Unkari rynnisti kolmannella neljänneksellä 12 pisteen takaa johtoon, viime hetkillä paremmin pystyi konseptiaan toteuttamaan Suomi.

 

Gerald Lee Junior nosti summerin soidessa Petteri Koposen pick and roll -syötön koriin varmistaen Suomelle jatkokarsintojen avausvoiton, joka raivasi tien tappiottomiin neljän ottelun karsintoihin ja lopulta Liettuan EM-kisakentille asti. Ja vaikka kukaan ei sitä ääneen sanonutkaan, Suomi osoitti kestäneensä myös ennakkosuosikin paineet.

 

Tilastoja: Teemu Rannikko 16/0/4 syöttöä, Gerald Lee Junior 14/5, Kimmo Muurinen 12/2, Petteri Koponen 10/2/5 syöttöä.

 

”SOKKA IRTI”

 

Ottelu: EM-kisat, alkusarjaa

Päivämäärä: 3.9.2011

Paikka: Alytus, Liettua

Lopputulos: Suomi – Bosnia & Hertsegovina 92–64 (42–38)

 

Kisaformaatin uudistuksen jälkeen Suomi pääsi takaportin kautta Liettuan EM-kisoihin ja avasi ensimmäiset EM-kisansa kuuteentoista vuoteen Kroatiaa vastaan. Ennakkoluulottomalla heittopelillä alkanut Kroatia-matsi suli loppuhetkillä Kroatian rutiiniin, ja toisessa ottelussa Kreikka dominoi korinalustoja Suomea vastaan mielin määrin.

 

Myös alkusarjan kolmas ottelu Bosnia & Hertsegovinaa vastaan alkoi kitkalla, mutta kolmannella neljänneksellä Mikko Koivisto ja Sasu Salin löysivät jyvänsä kaaren takaa ja onnistumiset ruokkivat onnistumisia. Bosnian selkeä ykköstähti Mirza Teletovic taantui Tuukka Kotin ja Kimmo Muurisen pihdeissä kiukuttelijaksi, ja Suomen heittäjät antoivat ranteidensa laulaa antaumuksella.

 

Kolmannen neljänneksen päätteeksi Suomen johto oli kasvanut 20 pisteeseen, eivätkä bosnialaiset onnistuneet enää kaivamaan itseään kuopasta päätösneljänneksellä. Tuloksena nähtiin Suomen ensimmäinen voitto EM-kisatasolla 34 vuoteen.

 

Tilastoja: Mikko Koivisto 17/3, Petteri Koponen 14/2/3 syöttöä, Gerald Lee Junior 12/2, Tuukka Kotti 10/3, Hanno Möttölä 10/0, Sasu Salin 9/7/4 syöttöä.

 

”PISTOOLI-PETEN VIIMEISET LUODIT”

 

Ottelu: EM-kisat, alkusarjan päätösottelu

Päivämäärä: 5.9.2011

Paikka: Alytus, Liettua

Lopputulos: Suomi – Montenegro 71–65 (36–40)

 

Vain päivää aiemmin Suomen haaveet edetä EM-kisojen 12 parhaan joukkoon olivat romahtaneet teoriatasolle, kun Makedonia onnistui nipistämään kahden pisteen voiton Suomesta. Montenegro-otteluun lähdettäessä Suomi tiesi, että mahdollinen EM-jatkosarjapaikka vaati voiton lisäksi lohkon muiden joukkueiden ristiinpelaamista.

 

Suomen ja Montenegron välinen ottelu oli piirinsarjatason suojuoksua, jossa Montenegro piti virheillä ja pitkillä 5-5-hyökkäyksillään huolen siitä, ettei Suomi päässyt juokseman. Gerald Lee Junior ja Tuukka Kotti saivat onnistumisia korin alta ja Tuukka Kotti piti Montenegron Nikola Pekovicin kurissa lähietäisyyksiltä, mutta molempien joukkueiden kaukoheittäjien ranteet olivat kipsissä.

 

Vain pari minuuttia turnauksen aiemmissa otteluissa pelannut Petri Virtanen pääsi kuitenkin ratkaisuhetkillä irti. ”Pistooli-Pete” keräsi maajoukkueuransa neljänneksi viimeisessä ottelussa yhdeksän pistettä (kolmoset 2/2, vapaaheitot 3/4) ja johti Suomen kuuden pisteen voittoon. Vaikka paljon ehti tapahtua jo ennen Virtasen tuloa kentälle, on perusteltua kirjoittaa Säynätsalon Pienen Suuren Miehen ratkaisseen ottelun Suomelle. Ihan kelpo testamentti.

 

Ja kun myöhemmin päivällä Kreikka kukisti Kroatian ja Makedonia Bosnia-Hertsegovinan, tarjoutui Suomelle paikka Euroopan 12 parhaan joukossa. Kannattaa pelata loppuun asti, junnut.

 

Tilastoja: Gerald Lee Junior 12/3, Tuukka Kotti 11/8/3 riistoa, Petteri Koponen 10/0/4 syöttöä, Petri Virtanen 9/1, Sasu Salin 8/5.

 

”PUOLA PUIHIN”

Ottelu: A-divisioonan EM-karsinnat, alkusarjaa

Päivämäärä: 21.8.2012

Paikka: Koszalin, Puola

Lopputulos: Puola – Suomi 79–81 (40–42)

 

Kesällä 2012 neljän vuoden takainen kaava toistui, kun Teemu Rannikko joutui jättämään maajoukkuekinkerit väliin loukkaantumisen johdosta. Tällöin keskiöön nousi neljä vuotta Italiassa päättänyt ja Euroliigaan siirtyvä Petteri Koponen, jonka kutreille laskettiin 24 vuoden kypsässä iässä joukkueen pelillisen johtajan kruunu.

 

Jo EM-karsintojen alusta asti oli selvää, että Koponen vastaisi haasteeseen. Aiempina vuosina aina hymyilevänä unelmavävynä tunnettu Koponen oli karsintoihin lähdettäessä selkeästi vakavampi, aikuisempi ja asiallisempi kuin aiemmin. Ja karsintojen ennakkoon vaikeaksi uumoillussa avauspelissä Puolassa Koponen teki kentällä aivan mitä tahtoi yhdenkään puolalaispelaajan kykenemättä häntä pysäyttämään. Tuukka Kotti puolestaan jatkoi kiitettävän kansainvälisen tason puolustuspelaamistaan eliminoimalla ”Puolan vasara” Marcin Gortatin täysin.

 

Pelin viimeiset minuutit olivat jälleen osoitus siitä, kuinka rauhalliseksi ja rutinoituneeksi joukkueeksi ”Susijengi” oli kasvanut. Kun Puola johti pisteissä 74–72, Suomi onnistui järjestäen viime hetkien puolustuksissaan, sai Shawn Huffilta ja Mikko Koivistolta vapauttavat kolmoset sekä järjesti Koposen ja Kotin syöttöjen kautta Gerald Lee Juniorille tilaisuuden varmistaa voiton ilmaisella donkilla.

 

Kuten Unkarissa vuotta aiemmin, Suomi venyi voittoon vihamielisen yleisön edessä heti kesän avajaisiksi ja petasi niin itsensä merkittävästi helpompiin asemiin tulevaa varten.

 

Tilastoja: Petteri Koponen 26/2/5 syöttöä, Shawn Huff 15/2, Gerald Lee Junior 13/5, Hanno Möttölä 11/4, Tuukka Kotti 8/8/3 riistoa.

 

”TABU MEETS SASU”

Ottelu: A-divisioonan EM-karsinnat, alkusarjaa

Päivämäärä: 24.8.2012

Paikka: Helsingin Jäähalli

Lopputulos: Suomi – Belgia 97–60 (37–32)

 

Siinä, missä Suomi ja Puola kisasivat ennakkoarvioissa tasaväkisesti EM-karsintalohkon kärkisijasta, pidettiin Belgiaa paperilla joukkueena, joka olisi kahden ennakkosuosikin kanssa onnistuessaan samalla tasolla. Susijengi kävikin Belgian ”Leijonia” vastaan 4,000 katsojan edessä Puola-vierasvoiton nostattaman itseluottamuksen turvin.

 

Belgian liikkuva, heittävä ja härnäävä joukkuepelaaminen onnistui häiritsemään Suomea ensimmäisellä puoliajalla, mutta kolmannen neljänneksen alussa pääosaan nousi ”Malmin roskisdyykkari”, Sasu Salin. Euroliigaa pelannut belgialaistakamies Jonathan Tabu menetti kahdessa perättäisessä hyökkäyksessä pallon Salinille, joka vastasi koriinjohtavalla syötöllä ja vastapallokolmosella, ja kun hetkeä myöhemmin Tabu oli uida Salinin liiveihin, tiesivät kaikki, että Belgia olisi taputeltu.

 

Suomi vei pelin kolmannen jakson 28–11, heitti käsittämättömän flow-tilan turvin kolmosensa 16/24 ja nuiji Belgian maanrakoon 37 pisteellä. Käytännössä perättäiset voitot Puolasta ja Belgiasta varmistivat myös Susijengille paikan Slovenian EM-kisoissa.

 

Tilastoja: Petteri Koponen 21/2/8 syöttöä, Shawn Huff 17/3, Mikko Koivisto 12/0, Tuukka Kotti 11/6/3 riistoa/2 blokkia, Sasu Salin 9/1.

 

”KOPERIN IHME”

 

Ottelu: EM-kisat, alkusarjan avausottelu

Päivämäärä: 4.9.2013

Paikka: Koper, Slovenia

Lopputulos: Turkki – Suomi 55–61 (19–32)

 

Jos Susijengi lähti Liettuaan kokeilemaan kepillä jäätä, oli Sloveniassa toinen ääni kellossa: Suomi oli ansainnut kisapaikkansa sijoittumalla EM-karsintalohkonsa kakkoseksi. Ja vaikka Turkin, Kreikan, Venäjän ja Italian kanssa samaan EM-alkulohkoon päätyminen veti ilmeet vakavaksi, kokemus edellisiltä vuosilta osoitti, että oikealla keskittymisellä joukkueella olisi saumat edetä toista perättäistä kertaa jatkosarjaan.

 

Koperin Bonifika Areenan uudenkarheat koriraudat suhtautuivat palloihin kuin teflon veteen ja toisen neljänneksen puolivälissä näytti siltä, että ottelussa tehtäisiin uusi, kyseenalainen ennätys pisteiden vähyydessä EM-kisatasolla. Samuel Haanpää vapautti kuitenkin Suomen heittopelin kaaren takaa juuri ennen taukoa.

 

Kolmannella neljänneksellä Turkin ”dinosaurukset” kompastelivat ja yskivät Suomen hurmoksellisen puolustuspelin kanssa, kunnes turkkilaiset alkoivat hidastaa tempoa ja pelata palloa järjestelmällisesti sisälle. Sasu Salinin kengurunloikkamainen and one -kori viime hetkellä varmisti kuitenkin Suomelle avausvoiton hallitsevasta MM-hopeamitalistista.

 

Vaikka kisat olivat turkkilaisittain rimanalitus ja yleiseksi konsensukseksi on vahvistunut, että Turkki lähti kisoihin ylimielisenä ja konseptittomana poseeraajajoukkueena, oma kysymyksensä on, oliko juuri avaustappio Suomelle se tekijä, joka aiheutti Turkin syöksykierteen?

 

Vaikka Hedo Turkoglu ei välttämättä ollut kisoissa ihan priimakunnossa (ja tämä on maailmanluokan understatement), on Turkin kokoonpanon tarkastelun jälkeen vaikea väittää, etteikö joukkueen olisi paperilla pitänyt pystyä voittamaan Suomi. Sen sijaan henki peittosi materian.

 

Tilastoja: Petteri Koponen 12/9/3 syöttöä/2 riistoa, Sasu Salin 12/4/3 syöttöä, Samuel Haanpää 9/2, Shawn Huff 8/5, Kimmo Muurinen 6/5.

 

”RUSSIA TODAY”

Ottelu: EM-kisat, alkusarjaa

Päivämäärä: 8.9.2013

Paikka: Koper, Slovenia

Lopputulos: Suomi – Venäjä 86–83 (31–30, 67–67, 75–75)

 

Susijengillä oli ollut edellisenä iltana vuosisadan tilaisuus pelata itsensä koko kansan mieliin peittoamalla ”kotiyleisönsä” edessä pelannut Italia Ylen valtakunnallisessa tv-lähetyksessä, mutta Italian aggressiivinen ja hyökkäävä puolustuspeli tukahdutti Suomen 44:aan pisteeseen.

 

Edellisenä kesänä Lontoon olympialaisista pronssia hakenut Venäjä puolestaan oli aloittanut kisat käsijarru päällä nuorennusleikkauksensa jälkeen. Yhä Italia-tappiota sulatellut Suomi saapui Venäjä-peliin raskain jaloin, oli järjestäen puolustuspäässä myöhässä tilanteissa ja hakkasi päätään seinää hyökkäyksessä ajautumalla kauaksi korista.

 

Varsinaisen peliajan viimeisellä kymmenminuuttisella Shawn Huff löysi kuitenkin Eldoradonsa ja toi henkilökohtaisilla suorituksillaan Suomen kuolleista takaisin peliin mukaan. Peli oli venymässä Venäjälle, kunnes Aleksei Shvedin puulaakitason virhe antoi Hanno Möttölälle paraatipaikan vapaaheittoviivalta.

 

Pelissä tahkottiin kaksi jatkoaikaa ja Gerald Lee Junior nosti Suomen jo toisen perättäisen kerran kuolleista, kunnes jälkimmäisen jatkoajan alussa tulvaportit aukesivat: Sasu Salinin ja Hanno Möttölän kolmoset, Leen donkki, parituhatpäisen suomalaisyleisön hurmio ja voitto.

 

Venäjän voittaminen ei ollut koskaan tuntunut makeammalta.

 

Tilastoja: Shawn Huff 20/9, Sasu Salin 12/10/4 syöttöä, Tuukka Kotti 12/10, Hanno Möttölä 12/2, Petteri Koponen 11/2/11 syöttöä/3 riistoa, Gerald Lee Junior 9/4.

 

”MIKÄ SPANOULIS?”


Ottelu:
EM-kisat, alkusarjaa

Päivämäärä: 9.9.2013

Paikka: Koper, Slovenia

Lopputulos: Kreikka – Suomi 77–86 (35–36)

 

Koripallo on itseluottamuspeli, ja kun itseluottamus napsahtaa kohdalleen, ihmeitä tapahtuu.

 

Venäjä-voiton myötä Suomi lähti ennakkoon voittamattomana pidettyyn otteluun Kreikkaa vastaan käsittämättömällä itseluottamuksella. Vaikka Kreikka onnistui alussa vyöryttämään rutiinilla Susijengin puolustusta nurin ja Hanno Möttölä loukkaantui varhaisessa vaiheessa, kirjattiin Suomelle kenties sen nykyhistorian vakuuttavin voitto.

 

Voitto alkoi kuplia toisella neljänneksellä, kun pelin oikeudenjakajat vihelsivät Petteri Koposelle pari kyseenalaista virhettä peräkkäin. Kuten Koponen on niin usein tehnyt, hän sisuuntui psyykkauksesta ja antoi pelin puhua puolestaan. Runsas tunti myöhemmin Koponen oli lykkinyt 29 pistettä kreikkalaisstara Vassilis Spanoulisin edestä ja Suomi lähtenyt parketilta yhdeksän pisteen voitto matkassaan EM-jatkosarjaan.

 

Oma lukunsa on tietenkin tieto siitä, että pelin loppuhetkillä Spanoulis valitti vapaaheittoa heittäessään Kotille ja Koposelle, että ”ettehän te edes pelaa koripalloa, te vain rikotte ja pelaatte rumasti.”

 

Kertonee jotain.

 

(Ai niin. Kreikka-matsin virkein yllättäjä: Antti Nikkilä, joka Möttölän loukkaantumisen jälkeen vapautti Koposelle mielin määrin heittotilaa screeneillään. Spanoulisin ajo Nikkilää päin oli kenties ottelun viihdyttävin hetki.)

 

Tilastoja: Petteri Koponen 29/2/3 syöttöä, Kimmo Muurinen 15/5, Tuukka Kotti 14/6, Shawn Huff 13/3.

 

”TÄHTIÄ JA RAITOJA”

Ottelu: MM-kisat, alkusarjaa

Päivämäärä: 30.8.2014

Paikka: Bilbao, Espanja

Lopputulos: USA – Suomi 114–55 (60–18)

 

Perusteltu kysymys kuuluu, miksi sisällyttää Susijengin Greatest Hits -listaan 59 pisteen tappio?

 

Vastaus on ilmeinen: joukkueen historian ensimmäinen ottelu täysammattilaista USA:aa – hallitsevaa maailmanmestaria ja olympiakultamitalistia – vastaan ja katsomossa lähes kymmenen tuhatta suomalaisfania.

 

Gerald Lee Junior aloitti matsin nostamalla kaksi perättäistä koria ja puhumalla vähän hallittua läpyskää Anthony Davisille, jonka jälkeen Suomen ilonaiheet loppuivat seinään. USA vei pelin toisen neljänneksen 29-2, ja pahimmillaan miljoonamiesten aiheuttama psyykkinen jännite oli sitä luokkaa, että Suomen aloitusviisikon pelaajatkin pistivät vapaat heittopaikat konkreettisesti levyn yläkulmaan.

 

Tosiasia on se, että edes rutiinitasollaan pelatessaan Suomi olisi saanut pelistä puolet tasaisemman, kuten Ukraina, Dominikaaninen Tasavalta ja kumppanit samassa alkulohkossa. Ensimmäinen ottelu ”Dream Teamia” vastaan on kuitenkin oma lukunsa. Kuvaavaa on Kimmo Muurisen lausuma matsin jälkeen: ”Mulla ei oo ollu ees vauvana niin paljon kakkaa housuissa kuin nyt.”

 

Tappiosta huolimatta ottelu oli diplomatiavoitto Susijengille; ensimmäinen esiintyminen MM-tasolla ja välittömästi MM-kisahistorian paras reissuyleisö mukana. Kun Klay Thompson sanoi matsin jälkeen, ettei ole koskaan pelannut samanlaisen yleisön edessä, saattoi lausahduksessa olla pari desiä ”Amerikan lisää”, mutta viesti meni perille.

 

Tilastoja: Petteri Koponen 12/3/4 syöttöä, Shawn Huff 12/3, Erik Murphy 10/7.

 

”1>0”

 

Ottelu: MM-kisat, alkusarjaa

Päivämäärä: 31.8.2014

Paikka: Bilbao, Espanja

Lopputulos: Suomi – Ukraina 81–76 (35–37)

 

Kriittisimmät aloittivat USA-murskajaisten jälkeen omat skeptikkohuutonsa, joiden mukaan villin kortin antaminen Suomelle oli ostettu MM-kisapaikka ja maailmanluokan virhe. Susijengi osoitti kuitenkin henkisen kanttinsa kestävyyden kiipeämällä historiansa ensimmäiseen MM-kisoissa haettuun otteluvoittoon silloin, kun sitä eniten odotettiin.

 

Shawn Huff pelasi kenties maajoukkuehistoriansa isoimman ottelun, Petteri Koponen ja Sasu Salin hiostivat Pooh Jeterin kuolevaisiksi ja joka Ukrainan pelätty korinaluskalusto pysyi verrattain hyvin kurissa.

 

Voiton jälkeen Bizkaia Areenan edustalla järjestetty fanitapaaminen summasi tunnelman: apina oli tiputettu selästä, ensimmäinen voitto MM-kisoissa tosiasia, eikä kukaan voinut enää sanoa, että Susijengi oli vailla urheilullisia ansioita mukana kisoissa. Lisäksi tuolla hetkellä oli vielä selkeästi mielessä, että seuraavissa otteluissa vastaan asettuvat Turkki, Dominikaaninen Tasavalta ja Uusi-Seelanti olisivat täysin voitettavissa.

 

Jälkikäteen arvioiden voitolla oli valtava merkitys myös siksi, että Espanjasta palaaminen voitottomana olisi ollut rankka psykologinen takaisku Suomen vuoden 2014 hehkutetuimmalle palloilujoukkueelle. Voitottomuuden ja yhden voiton ero on valtaisa.
Tilastoja: Shawn Huff 23/8, Petteri Koponen 14/2/9 syöttöä, Erik Murphy 12/8, Sasu Salin 9/5/4 syöttöä.

 

”PUNAISET HÄÄT”

 

Ottelu: MM-kisat, alkusarjaa

Päivämäärä: 3.9.2014

Paikka: Bilbao, Espanja

Lopputulos: Turkki – Suomi 77–73 (27–41, 68–68)

Ukraina-voiton jälkeen Susijengi kohtasi Dominikaanisessa Tasavallassa joukkueen, joka operoi kenties aloituskuusikkonsa jälkeen varsin kapealla materiaalilla, mutta osoittautui atleettisena, hyppäävänä ja kenttää juoksevana remminä pelitavaltaan äärimmäisen vaikeaksi vastustajalle sinivalkoisille.

 

Vuotta aiemmin Susijengi oli aloittanut EM-kisansa Sloveniassa ikimuistoisella voitolla Turkista, ja Turkki oli puolestaan Slovenian rimanalituksen jälkeen pessyt kasvonsa ja lähtenyt MM-kisaparketeille joukkueella, jolta menetystä odotettiin. Silti pelin ensimmäisen 25 minuutin ajan Suomi pystyi toteuttamaan pelikonseptiaan lähes virheettömästi ja sai turkkilaiset näyttämään tasan yhtä hitailta ja kankeilta kuin vuotta aiemmin.

 

Kolmannen neljänneksen kääntyessä loppuaan kohti Susijengin peliajatus sekosi hetkeksi Koposen ja Rannikon istuessa penkillä, ja Turkki pääsi rokottamaan nopeilla vastahyökkäyksillä. Saatuaan konseptinsa ojennukseen Turkki vyörytti rutiinilla rinnalle samalla, kun Suomi näytti hetki hetkeltä väsyneemmältä. Ja varsinaisen peliajan viimeiset sekunnit ovat Stephen King -kamaa: kaksi Petteri Koposen ohi heitettyä vapaaheittoa sekä Cenk Akyolin vapaa kulmakolmonen.

 

Jatkoajalla Susijengi oli kuin valmiiksi lyöty, ja pitkälti Turkki-ottelun psykologisen lastin johdosta alkusarjan päätösottelu Uutta-Seelantia vastaan sujui kolmen jakson ajan tervanjuonnin merkeissä.

 

Jälleen: miksi sisällyttää tappio Greatest Hits -listaan?

 

Koska toisinaan tiukka tappio on joukkueen identiteetille ja kasvutarinalle murskavoittoa tärkeämpi, ja menestyjiksi kasvavat vain ne, jotka osoittavat kykenevänsä palautumaan.

 

Omakohtaisesti uskon, että Susijengin koko tarinaa ei ole vielä kirjoitettu, ja että vielä lauantaina alkavissa EM-kisoissa Suomi saa tilaisuutensa osoittaa oppineensa Bilbaon Turkki-ottelun tragediasta.

 

Tilastoja: Petteri Koponen 17/5/5 syöttöä, Sasu Salin 15/2, Mikko Koivisto 11/3/3 syöttöä, Tuukka Kotti 9/3, Matti Nuutinen 8/5.

 

”SACREBLEU!”

Ottelu: Valmistava maaottelu

Päivämäärä: 1.8.2015

Paikka: Hakametsä, Tampere

Lopputulos: Suomi – Ranska 76–67 (53–35)

Tamperelaisittain: No miättikää ny.

 

Kylä mää näin että Ranskalta puuttu kolme alotusviisikon jätkää. Ja nehän oli vasta alottanu reenaamaan. Eihän ne ees ollu tosissaan. Kännisä olivat. Koopertin Rudi oli ollu koko edellisyön Parkkerin Tonin kans Café Europassa. Vournierin Evani oli nukkunu huanosti ja Piatruksen Vlorentti syäny aamiaisella ittensä ähkyyn. Sitä paitti Hakamettän vaksi oli ruuvannu jotenkin ne Suamen hyäkkäyskorit sillee, että ekalla puoliajalla meiän mummokin ois saanut kaikki heitot koriin.

 

Kauhee meteli tollasesta pelistä. Harjotusotteluhan se oli. Kylä nää koristyypit ny jaksaa sanoo et ”maaottelu” mut kamoon, ei kai ny Suami pystyis tollasta joukkuetta voittamaan jos ne tosissaan vetäis. Hirvee huuto siitä Äm Äm -kisoistakin ja eihnä ne saanu Amerikkaakaa vastaan mitään aikaseks. Ihan vellihousuja oli, ei lätkässä tollasta tapahtuis. Varmaan Ranskan pelaajat ees kotimatkan jälkeen muistanu et oli koko Tampereella käyny. Paitti Ajinkan Aleksis, joka sai Kaijakassa yhen tanssijan puhelinnumeron.

 

Ihan naurettavaks menny tää Susijengi-huuto. Voittais ny Ranskan EeÄm-kisoissa sit, kun on tosi kyseessä. Kyl mää sit voisin vähän innostua. Tosin loput pelit ne häviäis kuitenki.

 

..

 

 

 

(caps)

 

TAJUATTEKO TE NYT OSSIT IHAN OIKEASTI, ETTÄ SUOMI PYSTYI VOITTAMAAN HALLITSEVAN EUROOPAN MESTARIN JA MM-PRONSSIMITALISTIN? JA ETTÄ VAIKKA RANSKALTA PUUTTUI PARI ALOITUSVIISIKON JÄTKÄÄ, SUOMELTA PUUTTUI JUNNU LEE JA TEEMU RANNIKKO?

KAI TE HIFFAATTE, ETTÄ JOS SUOMEN FUTISMAAJOUKKUE PYSTYISI PISTÄMÄÄN DUNKKUUN ESPANJAN _NELOSMAAJOUKKUETTA_, MATSIN KOMMENTAATTORI JA SELOSTAJA TODENNÄKÖISESTI EJAKULOISIVAT SUORASSA LÄHETYKSESSÄ JA MEDIAT HEHKUTTAISIVAT VIIKKOKAUPALLA ”SUOMALAISEN JALKAPALLON UUDEN AIKAKAUDEN ALKAMISTA”?
SNAIJAATTEKO, ETTÄ RANSKA-MATSIN ENSIMMÄINEN NELJÄNNES (36–14) OLI MALLIESIMERKKI SIITÄ, MINKÄLAISTA KORIPALLOA SUSIJENGI PYSTYY PARHAIMMILLAAN PELAAMAAN SAAVUTTAESSAAN FLOW-TILAN HYÖKKÄYSPÄÄSSÄ JA KLIKATESSAAN PUOLUSTUKSESSA TÄYDELLISESTI? OSAATTEKO TE ARVOSTAA SITÄ OLLENKAAN?

 

KAI TE OSSIT NYT JUMALAUTA KÄSITÄTTE, ETTÄ SUOMI HEITTI OTTELUSSA KOLMOSENSA KÄYTÄNNÖSSÄ JOPA ALLE NORMAALIN OSUMATARKKUUTENSA? MENEEKÖ SE TEIDÄN KUPOLIINNE, ETTÄ SUOMI ON KASVANUT KOVALLA TYÖNTEOLLA KYMMENESSÄ VUODESSA JOUKKUEEKSI, JOKA PYSTYY KONSEPTISSA PYSYESSÄÄN HAASTAMAAN EM-MITALISTIN TASAVÄKISEEN OTTELUUN?

 

YMMÄRRÄTTEKÖ TE, ETTÄ TÄSTÄ HUOLIMATTA RANSKAN TASOISEN JENGIN VOITTAMINEN EI OLE SUOMELLE MIKÄÄN ”STANDARDI”, JOHON JOUKKUEEN OLISI KERTA TOISENSA JÄLKEEN PYSTYTTÄVÄ OLOSUHTEISTA RIIPPUMATTA, JA ETTÄ MAHDOLLINEN TAPPIO MONTPELLIERISSÄ RANSKALLE EI TULISI OLEMAAN FIASKO, SKANDAALI TAI ”TODELLISEN TASON OSOITUS”? YMMÄRRÄTTEKÖ TE HIUKSENHIENON ERON NÄIDEN ASIOIDEN VÄLILLÄ?

 

TÄH?
(caps off)

 

Malauta. (https://www.youtube.com/watch?v=liGYGiHBPLs)

 

Tilastoja: Erik Murphy 19/6, Sasu Salin 19/4, Petteri Koponen 10/3/9 syöttöä, Jamar Wilson 8/3.

 

——————————————————————————————————————

HippromoHIPPO TAATILA

 

(s. 1981, Loimaa)

 

Teologian maisteri (pääaineet uskontotiede, käytännöllinen filosofia), vapaa kirjoittaja, koripalloentusiasti ja muutenkin kaikin puolin rasittava jätkä

 

Romaanit

 

”Isipappablues” (Into Kustannus, 2014)
Käännökset

 

G.I. Gurdjieff: ”Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa” (Sammakko, 2013)
Tietokirjat

 

”Pallo savessa – 50 vuotta loimaalaista korikonkarihistoriaa” (Kimmo Parikan kanssa, LoKoKo ry 2015)
”Susijengi – pohjolan perukoilta Euroopan huipulle” (Mika Wickströmin kanssa, Tammi 2014)
”Hyppyheitto – Seppo Kuuselan tarina” (WSOY, 2010)

 

Blogi

 

”Sörkan Kierkegaard” (http://subutex.blogs.fi)

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s