Seuraa näitä kesällä 2017 – viralliset ohjeet Koripalloelämää-offseasonille

Koripallo

Koripalloelämää jää kesätauolle, mutta peli ei lepää koskaan. NBA:n kesätauko kerää aika ajoin kolmio-, kaksio- ja neliödraamoineen jopa isommat katsojaluvut kuin itse ottelut. Samaan aikaan Susijengi valmistautuu syksyn kotikisoihin ja aikakauden vaihdokseen kotimaisessa koripallossa. Käydään siis läpi tärkeimmät, vähäpätöisimmät, naurettavimmat, itkettävimmät ja kaikin puolin kutkuttavimmat kysymykset sekä Pohjois-Amerikan että koto-Suomen kuvioista. Leikin nimi on ”Kuka saa?”

Teksti: Valtteri Mörttinen

 

Korisliiga Alternative Awards Show ja Eldar Skamo First Team

Koripallo

Korisliigan kausi 2016/17 on niputettu pakettiin. Joensuun Kataja veivasi mestaruuden himasgokseen, Vilpas keräsi seurahistoriansa ensimmäiset mitalit hopeisina ja Helsinki Seagulls väänsi tiensä pronssille. Myös palkintoja jaettiin. Tässä jaetaan erilaisia palkintoja.

Teksti: Juuso Sainio, kuva: Francois Perthuis

 

Katsaus NBA Draftiä edeltävästä prosessista & Lauri Markkasen kehityksestä Arizonassa

Ei kategoriaa, Koripallo

Leaf Markkanen

UCLA:n TJ Leaf (numero 22), Arizonan Lauri Markkanen (10) ja Californian Ivan Rabb (1) ovat kirkkaimpia lupauksia NBA Draftissä power forward -pelipaikalla 

Teksti: Atte Sukki

Koripalloelämää kirjoitti Valtteri Mörttisen kynällä jo aikaisemmin NBA-draftistä ja Lauri Markkasen vaihtoehtoisista tulevista joukkueista, ja Draft-kuumeen yhä noustessa on aika pureutua vielä tarkemmin Draftiä edeltävään pelaajien näyttöprosessiin.

NBA-draft kiinnostaa suomalaisia koripallofaneja ehkä eniten koskaan juuri Markkasen myötä, koska hänet varattaneen todennäköisesti korkealla varausnumerolla. Kotimaisin silmin katsottuna on lähes silmiähivelevää lukea NBA-draftiä seuraavia artikkeleita joiden mukaan Lauri on tällä hetkellä rankattu oman pelipaikkansa ykköseksi David Aldridgen (NBA.com) toimesta, eli parhaana power forwardina. Paino sanoilla tällä hetkellä, sillä moni asia voi vielä muuttua ennen varaustilaisuutta.

Tämän vuoden draft on takamiesvetoinen, erityisesti laadukkaiden pelinrakentajien osalta, mutta journalistien spekulatiivisissa ”mock drafteissä” Lauri tultaisiin tällä hetkellä varaamaan ensimmäisen kymmenen pelaajan joukossa. Nämä ns. ennustedraftit ovat tässä vaiheessa vain yleisluontoisia luonnehdintoja pelaajien paremmuusjärjestyksestä, niiden perustuessa enemmänkin toimittajan subjektiiviseen näkemykseen ja osin median rakentamaan hypeen joka syntyi yliopistokoripallokauden aikana tietyille pelaajille. Heillä on käytettävissään vain hyvin rajoittunut määrä faktatietoa NBA-joukkueiden käyttämästä todellisesta rankkausjärjestyksestä, joka tarkentuu päivittäin prosessisa edetessä varaustilaisuutta kohti.

Prosessi kohti varaustilaisuutta – Markkanen jää pois Draft Combine -leiriltä

Joukkueet käyttävät tällä hetkellä hyvin runsaasti aikaansa seuratakseen tarjolla olevaa talenttia globaalisti ja rakentamalla listoja pelipaikoittain, sillä suurimmat tarpeet per pelipaikka ovat hyvin joukkueiden tiedossa. Joukkuekohtaiset tarpeet kullekin pelipaikalle määrittävät usein lopullisen varausjärjestyksen.

NBA Draft Combine -leiri, eli draftiin osallistuvien pelaajien testitilaisuus, järjestetään parhaillaan Chicagossa (toukokuun 9-14. päivät). Leirin aikana tehdään atleettisuutta mittaavia testejä, ml. penkkipunnerrus, hyppyvoima, sylivälin mittaus jne., sekä pelaajahaastatteluja, ja sen anti paljastaa NBA-scouteille pelaajien välisiä eroja koripallokentällä pelitilanteissa, kilpailun ollessa äärettömän kovaa.

Laurin kanssa kilpailevia yksilöitä on enemmän kuin runsaasti tarjolla 60 varattavan pelaajan paikalle. Kyseiselle Draft Combine-leirille on kutsuttu tänä vuonna 67 pelaajaa, ja toinen mokoma NBA-draftiin osallistuvia pelaajia jäi ilman kutsua. Tämän lisäksi kansainväliset pelaajat ovat vielä oma lukunsa, heitä on 45 pelaajaa ilmoittautunut draftiin mutta osa kuten jenkkiyliopistopelaajistakin saattaa vielä perua osallistumisensa.

Tämän Combine-leirityksen lisäksi pelaajat voivat sopia kunkin joukkueen kanssa yksityiset näyttötilaisuudet jotka antavat scouteille laajemman kuvan heidän taidoistaan. Kyseinen prosessi muuttaa vuosittain scouttien papereissa pelaajien välistä ennakkorankingiä, ja pelaajan täytyykin suunnitella näyttöpaikkansa tarkkaan ettei rankan prosessin uuvuttamana tule antaneeksi huonoa vaikutelmaa. Jotkin pelaajat taas kykenevät luomaan erittäin hyvän nosteen draft-statukseensa tämän prosessin aikana, hyvänä esimerkkinä Petteri Koponen joka varattiin #30-varauksella vuonna 2007 Philadelphiaan, josta Portland saman tien hankki hänen pelaajaoikeutensa. Petteristä sanottiin että hän oli erittäin hyvä käyttämään näyttöpaikkansa yksityistreeneissä.

Varaustilaisuuden uumoillut kärkipelaajat eivät kuitenkaan edellämainitulle Draft Combine –leirille usein osallistu, joka on luonnollinen valinta pelaajille jotka odottavat tulevansa varatuksi aikaisin. Tällöin pelaajat haluavat keskittyä omiin treeneihinsä eivätkä halua riskeerata loukkaantumista tai ottaa riskiä siitä että menettäisi sijoituksia kilpaillessaan muita vastaan leirillä. Lauri Markkanenkin on ilmoittanut jäävänsä pois NBA Draft Combine- tilaisuudesta, eli hän keskittyy myöhemmin järjestettäviin yksityisnäyttötilaisuuksiin joihin joukkueet hänet kutsuvat.

Joka tapauksessa tämä NBA-draft on syvä, mikä tarkoittaa että tänä vuonna on erityisen paljon talenttia tarjolla. Ja Lauri Markkanen on tällä hetkellä korkealle rankatttu näiden pelaajien joukossa.

Markkasen kehittyminen Arizonassa ja kehityskohdat seuraavalla tasolla

Miten Lauri pääsi tähän asti, lottery pickiksi? Otetaan katse taaksepäin, puretaan mihin NCAA-ura Arizonan yliopistossa johti ja mitä jäi kesken.

Lauri Markkasesta näkee että hän on ollut hyvin tyytyväinen yliopistovalintaansa. Valmentaja Sean Millerin valmentamat joukkueet ovat yliopistokoripallon lopputurnauksen huippukoulujen joukossa, ja joukkue tarvitsi nimenomaan nelospaikalle Laurin kaltaista pelaajaa.

Toki voidaan mainita että eräs toinen koulu Laurin listalla, North Carolinan yliopisto, juhli lopulta mestaruutta tällä kaudella. Mutta Laurin henkilökohtaisen kehityksen kannalta Arizona oli erityisen hyvä koulu, ja samalla kun yliopistokoripalloa rakastava kirjoittaja voisi salaisesti toivoa Laurin jatkavan joukkueessa myös ensi kaudella, ei ole epäilystäkään että onhan miehen taottava kun rauta on kuumaa. Ammattilaiskentän huimat haasteet sekä miljoonat dollarit kutsuvat Markkasta, ja tämä kaikki tapahtuu vain yksi kausi sen jälkeen kun Lauri pelasi viimeisen pelinsä 1-divisioonassa HBA-Märskyn riveissä. On se huimaa.

Arizonassa jalostetuista taidoista nimenomaan hyökkäyspään taidot olivat lähinnä jatkojalostettuja, niiden ollessa jo korkealla tasolla ennen yliopistokautta. Kyseiset taidot loistavat myös kirkkaina NBA-joukkueiden mielissä, sillä aikaisemmin ei ole yliopistokoripallossa nähty näin kookasta (213 cm) ja tällä tasolla tehokkaasti heittävää miestä.

Suomessakin uutisointi on keskittynyt hyvin paljon hänen hyökkäystehojen kuvailuun, ja kertomiseen kuinka paljon Lauri junnuna harjoitteli heittämistä. Mutta missä olivat hänen suurimmat kehityskohteensa yliopistokoripallokauden aikana jos mietitään kokonaisvaltaiseksi pelaajaksi kehittymistä? Entä mitkä asiat saattavat painaa scouttien mielessä hänen potentiaalin suhteen? Näistä otan esiin kaksi kohtaa: apupuolustus ja, hieman yllättäen, ratkaisuhalukkuus.

Laurin NCAA-uran katketessa joukkueen kärkipistemiehiin kuuluva Markkanen ei saanut viimeisen pelin ratkaisuhetkillä heittopaikkoja kun vuoden kauemmin joukkueessa pelannut Allonzo Trier käytti lähes yksinomaan Arizonan heittopaikat. Trier pussitti yksin 15 pistettä putkeen Arizonalle viimeisen puoliajan keskivaiheilla, ja valmentaja Miller antoi avaimet kiesiin Trierille viedä Arizona jatkoon. Markkanen, joukkueen toiseksi paras pistemies per peli, otti pelin viimeisen heittonsa kun kellossa oli 11.09 jäljellä. Tämä kertoo tarinan Markkasen paikasta joukkueessa – hän oli tärkeä osa joukkuekonseptia muttei kuitenkaan joukkueen ratkaisupelaaja kun pelejä piti vääntää äärimmäisen tiukassa paikassa jossa tappio tiesi heti kauden päättymistä. Tosin valmentaja Miller todennäköisesti näkee vieläkin painajaisia Trierin epätasapainoisesta heitosta lopussa, ja siitä ettei vaatinut pelaamaan palloa muille pelaajille kuin Trier putoamisottelun ratkaisuhetkillä.

Laurin hyvän heittoprosentin taustalla on fakta ettei hän ottanut juurikaan huonoja heittoja koko kaudella. Hän ei pakottanut heittoja vaan käytti paikkoja sujuvasta joukkuepelistä. Näin hän oli erittäin tehokas numeroiden valossa ja toisaalta paljolti riippuvainen joukkuekonseptin toteutuksesta saamaan pallon heittopaikkaan, eli valmennuksesta.

Kauden edetessä Lauri otti aimo askeleita kohti ns. assertiivisempaa, enemmän omia ratkaisuja uskaltavaa, pelityyliä. Hän janosi loppukaudella ottaa enemmän ratkaisuja. Laurin edesottamukset olivatkin hyvin varteenotettavia omassa konfferenssiturnauksessaan, ja hän todella yritti ottaa ratkaisijan viittaa jo aikaisin peleissä. Laurin esityksistä näki että hän pääsi kauden edetessä enemmän peliin sisään, kuin pelin tempo hidastuisi pelaajan pään sisällä pelitilannevauhtiin tottuessa, ja pelaaja alkaa havaita enemmän aukkoja vastustajan puolustuksesta.

Tästä syystä hän pystyi alkamaan tekemään enemmän omia ratkaisuja hyökkäyksessä joukkuekonseptin sisältä. Tämä on merkki oikeaan suuntaan kehittyvästä pelaajasta, joka yrittää tehdä kaikkensa voittaakseen. Tuo prosessi jäi vielä kesken yliopistotasolla, tulla joukkueensa go-to guy:ksi yliopistotasolla, ennen hyppyä NBA:han. Nyt kehityksen on jatkuttava kaikkein haastavimmalla tasolla.

Lauri on NBA-draftiin osallistuvista pelaajista ehdotonta huippua Stretch 4 –pelaajana eli isona miehenä joka pystyy heittämään kaukaa, kolmosen viivan takaa, vieden näin vastustajan ison miehen pois puolustuskorin alta ja avaten muille Laurin joukkuetovereille tilaa. Tämä on hyvin tärkeää NBA-kentillä, sillä joukkuetovereiden korilleajomahdollisuudet kasvavat paljon mikäli joukkueessa on Laurin kaltainen talentti.

Apupuolustus

Markkasen otteita seuratessa oli kauden aikana selvästi näkyvissä mitä Arizonan valmentajat olivat hänelle lähiviikkoina kouluttaneet. Erityisesti joukkuepuolustuksen osalta oli mielenkiintoista huomata kuinka hänelle koulutettiin terävämpää apupuolustusta jonka seurauksena Lauri kehittyi ottamaan tehokkaammin hyökkääjän virheitä vastaan korin alla, tehdenkin näin useassa pelissä peräkkäin. Mutta vielä pitkälle kauden aikana hän oli vielä hyvin liimaantuneena omaan mieheensä, ollen välillä myöhässä oman korinalustan suojelemisessa.

Korinalustan puolustaminen on se kuuma peruna josta NBA-draftiä seuraavat toimittajat muistuttavat aina Markkasen kohdalla, hänen blokkikeskiarvon ollessa vain 0.5 blokkia per peli. Missä tilanteissa suurin osa blokeista syntyvät koripallokentällä? Suurin osa niistä tulee nimenomaan apupuolustuksesta, kun joudut jättämään oman puolustettavasi kentällä ja suojelemaan koria. Nämä tilanteet ovat varmasti Laurin päässä ja kehitysmyssyn alla, nyt vain haaste kasvaa huomattavasti sillä NBA:ssa pelaajat ovat nopeudessaan, voimakkuudessaan ja pelinlukutaidoiltaan maailman parhaimpia.

Oman miehen pitäminen oli toki NCAA-koripallon kasvaneeseen pelinopeuteen opetellessa se ensimmäinen kiintopiste joka piti puolustuksessa saavuttaa. Kauden aikana huomasi kuinka hänelle apupuolustusta koulutettiin ajoissa, jolloin Markkanen kiinnitti siihen alkukaudella paljon huomiota, ja muiden vaativien asioiden opettelun myötä vastustajan korilleajojen katkaisu jäi hieman taka-alalle kauden keskivaiheilla, tullakseen uudestaan pinnalle loppukaudesta.

Tämä on kenen tahansa valmentajan näkemä oppimiskäyrä kun nuoria pelaajia koulutetaan. Heti tiettyyn kehitysalueeseen keskittyvän drillikauden jälkeen on hyvää tekemistä, jonka jälkeen siirrytään muihin aiheaiheisiin jolloin pelaajilla saattaa jäädä uusien oppien alle edellä opitut vaikeammat konseptit kuten terävä ja oikea-aikainen liikkuminen joukkuepuolustuksessa, kunnes ne taas palataan kertamaan ennen pudotuspelikautta.

Mutta nämä kehityskohdat eivät himmennä sitä isoa potentiaalia joka toivottavasti pääsee kehittymään hyvässä NBA-joukkueessa eteenpäin, ympäristössä jossa saa sekä peliminuutteja että monivuotisten veteraanien jokapäiväistä ohjeistusta. Ja pelata pick-n-pop:ia ja iskeä niitä kolmosia pussin pohjalle.

NBA Draft Lottery -arvonta siis järjestetään ensi tiistaina 16. toukokuuta, jonka jälkeen joukkuet tietävät varausjärjestyksensä, ja itse päähuipentuma eli varaustapahtuma järjestetään 22. kesäkuuta. Paljon ehtii tapahtua ennen sitä, ja Koripalloelämää jää mielenkiinnolla seuraamaan molempia tilaisuuksia sinivalkoisin lasein. Tällöin tiedämme mitä joukkuetta osa suomalaisistakin koripallofaneista tulee jatkossa herkeämättä seuraamaan, seuran huutaessa Laurin nimen.

 

PUDOTUSPELIEN TAIKAA

Ei kategoriaa

Se on perrrrrjantai ja aika tarkastaa mitä rapakon takana tapahtuu! Historiapläjäyksen tai yleisen tutkielman sijaan siirrytään tällä kertaa hyvinkin läheiseen historiaan ja tarkastellaan änpeeaan pudotuspelien ensimmäisen rundin tunnelmia. En kehtaa valehdella lukijoille päin naamaa, että olisin katsonut jokaisen pelin ja tutkinut tunteja kuinka kesyttää Golden Staten hyökkäys, joten osa tekstistä pohjautuu peleihin joita olen katsonut ja osa yleiseen perstuntumaan tilastojen ja luettujen juttujen pohjalta. Pistetään homma käyntiin parivaljakko kerrallaan!

Teksti: Tuukka Puonti, kuvat: internet

Kaikki mitä olet halunnut välttää tietämästä NBA Draftista

Koripallo

Lauri Markkanen teki ainoan järkevän päätöksen ilmoittautuessaan NBA:n varaustilaisuuteen yliopistouran jatkamisen sijaan. Varausennusteita tekevät urheilusivut pitävät häntä poikkeuksetta niin sanottuna lottovalintana. Sellaisiksi ennustetut pelaajat eivät jatka yliopistossa. Hänen nimensä huudetaan 22. kesäkuuta mutta kenen varausvuorolla? Järjestelmä ei ole aivan niin yksinkertainen kuin kotimaiset päivälehdet ovat viime aikoina antaneet ymmärtää.

Teksti: Valtteri Mörttinen, kuva: Stan Liu, Arizona Athletics

Onneksi olkoon Pantterista, Helsinki Seagulls!

Ei kategoriaa

Korisliigan välierät ovat siinä vaiheessa, että puolivälieristä jääneet karstat on poltettu koneesta pois ja jokainen joukkue on näyttänyt ainakin suurin piirtein parhaan iskukykynsä kevätauringon alla. Onkin siis aika kertoa juuri SINULLE, Joukkueen X kannattaja, miten kannattamasi ryhmä selvittää tiensä Pantteriin asti.

Teksti: Juuso Sainio, Kuva: Francois Perthuis

Onneksi olkoon Pantterista, Joensuun Kataja!

Koripallo

Korisliigan välierät ovat siinä vaiheessa, että puolivälieristä jääneet karstat on poltettu koneesta pois ja jokainen joukkue on näyttänyt ainakin suurin piirtein parhaan iskukykynsä kevätauringon alla. Onkin siis aika kertoa juuri SINULLE, Joukkueen X kannattaja, miten kannattamasi ryhmä selvittää tiensä Pantteriin asti.

Teksti: Juuso Sainio, Kuva: Francois Perthuis

Onneksi olkoon Pantterista, Joukkue X!

Koripallo

Korisliigan välierät ovat siinä vaiheessa, että puolivälieristä jääneet karstat on poltettu koneesta pois ja jokainen joukkue on näyttänyt ainakin suurin piirtein parhaan iskukykynsä kevätauringon alla. Onkin siis aika kertoa juuri SINULLE, Joukkueen X kannattaja, miten kannattamasi ryhmä selvittää tiensä Pantteriin asti.

Teksti: Juuso Sainio, Kuva: Francois Perthuis

 

TAATILAN KEVÄTHUUMAUS: Korisliigan MVP-kilvan huipentuma, Joonas Cavénin puolustuspuheenvuoro ja Lauri Markkasen lempinimiranking

Koripallo

Kevät on tullut ja kansallisrunoilija Hippo Svetlana Taatila kuoriutuu sarkofagistaan jakamaan känsäisellä kourallaan tuomioita koripallokauden 2016-17 loppumetreillä. Taatilan puimuri pui tällä kertaa Korisliigan MVP-äänestystä, havaintoa Joonas Cavénin vähemmän tunnetusta ominaisuudesta viime kesän Saksa-maaottelun pohjalta sekä Suomi-koriksen tämän hetken polttavinta kysymystä: Mikä oikeastaan on NBA-draftiin valmistautuvan Lauri Markkasen lempinimi?

Teksti: Hippo Taatila, Kuvat: Francois Perthuis & Oma Design

Hyppyheiton värikäs maailma

Ei kategoriaa

Suomeenkin Lauri Markkasen myötä rantautunut maaliskuun mania on saanut vähemmänkin yliopistokorista seuranneen (lue minut) kääntämään katseensa tulevien NBA-pelaajien tehtaaseen, NCAA:n peleihin. Markkasen lisäksi kiinnostavimpia hahmoja kyseisessä sarjassa on Lonzo Ball, mahdollinen tämän vuoden draftin ykkösvaraus. Kiinnostavaksi hänet tekee isänsä absurdin huutelun lisäksi nuoren korisjärkäleen heitto.

NCAA: Markkasen Arizona ja Xavier kohtaavat Sweet 16 -pelissä & Duken mahalasku

Koripallo
Arizona blogiin

Photo Credit: Pac-12.com

Teksti: Atte Sukki

Koripalloelämää palaa NCAA:n yliopistokoripallon pariin katsastamalla Arizonan yliopiston seuraavaa peliä sekä ennakkoon kauden alussa parhaaksi rankatun Duken yliopiston mahalaskua lopputurnauksen toisella kierroksella.

#2 Arizona vs # 11 Xavier – Läntinen lohko, NCAA-lopputurnaus

Arizonan yliopisto pelaa torstain ja perjantain välisenä yönä ”Sweet 16” –pelin Xavieria vastaan, voittajan edetessä kahdeksan parhaan joukkoon (Elite Eight). Lauri Markkasen Arizona, jolla on #2 ranking omassa West regional- lohkossaan, saa vastaansa kahdessa NCAA-turnauspelissä todella vakuuttavaa jälkeä aikaansaaneen Xavier:n yliopiston, joukkeen josta ei odotettu näin kovaa tekijää kun joukkueen paras pelaaja Edmond Sumner loukkaantui tammikuussa ja yliopisto pääsi vain hädin tuskin NCAA- lopputurnaukseen mukaan.

Omassa lohkossaan #11 –rankingin omaava Xavier löi ensin #3 –rankatun Florida Staten jonka perään #6 –rankatun Marylandin, ja molemmat vielä odottamattoman selvästi – olisin ollut todella yllättynyt jos joku olisi sanonut vielä viikko takaperin että Florida State häviää kenellekään 25 pisteellä.

Amerikkalaisen median huomio keskittyy pelin ympärillä Arizonan valmentajan Sean Millerin menneisyyteen Xavier:n päävalmentajana 2004-2009 ja apuvalmentajana 2001-2004, sekä Arizonan viimeiseen turnausvoittoon Xavierista vuodelta 2015. Koripalloelämää menee syvemmälle joukkueisiin.

Panoksena on pääsy kahdeksan parhaan joukkoon, hävinnyt joukkue telkkarista vahtaamaan ”mitä jos” –ajatusleikit takaraivossaan. Arizonan erinomainen valmentaja Sean Miller vastaan yliopisto jossa hän oppi valmentamaan, Xavier. Kadeem Allen, Arizonan paras puolustaja (192 cm) vastaan Trevon Bluiett, Xavierin heittävä takamies (198 cm) joka on ollut tulessa NCAA-turnauksessa, 29 pistettä Florida Statea vastaan ja 21 pistettä Marylandia vastaan – koko kaudella keskiarvona 18.5 pojoa per peli.

Millainen Arizonan vastustaja on? Xavierin pelaajien pituuksia katsottaessa hämääntyy helposti luulemaan joukkuetta heikoiksi levypalloissa – totuus on kuitenkin täysin väärä. Arizonalla on kyllä selvä pituusylivoima, sillä Xavierilla on vain yksi 208 cm pitkä pelaaja Sean O´Mara joka tulee penkiltä ja pelaa noin 20-21 min per peli, kun aloitusviisikon korinaluspelaaja Tyrique Jones on 206 cm ja Arizonan neljä tornia (Markkanen 213 cm, Dusan Ristic 213 cm, Chance Comanche 211 cm ja Keanu Pinder 206 cm) antavat kaikki hyviä minuutteja valmentaja Millerille.

Mutta takamiesvetoinen Xavier on joukkueena peto levypalloissa, sillä joukkue on viimeisen neljän ottelunsa aikana voittanut levypallotaiston keskimäärin 6.3 levypallon erolla per peli kulloiseenkin vastustajaan, joka on huikea määrä mille tahansa joukkueelle, ja varsinkin keskipituudeltaan näin lyhyelle joukkueelle.

Arizonan pitkistä miehistä Ristic ja Markkanen vievät todennäköisesti suurimmat minuutit, mutta Comanche ja Pinder ovat jo tottuneet antamaan penkiltä tehokkaat 6-12 minuuttia per matsi ja virhevaikeudet eivät tästä syystä kaadu Arizonan päälle pituusylivoimaa ajatellen – mutta Markkasen virhevaikeudet vievät kaukoheittovoimaa pois.

Ylivoima levypalloissa ei ole silti Xavierin vakuuttavin esitys, se menee joukkuepuolustukselle. Poislukien Greighton-pelin tappion 10. maaliskuuta, Xavier on pakottanut viimeiset neljä vastustajaansa keskimäärin erittäin alhaiseen 40.7%:n heittotarkkuuteen, ja surkeaan 22.6% tarkkuuteen kolmen pisteen kaaren takaa. Luvut kertovat erittäin kurinalaisesta puolustuksesta ja tämä on jatkuvaa, ottelusta otteluun jatkuvaa tilastoa, kyseessä ei ole vain yhden ottelun onnistuminen.

Kova joukkuepuolustus yhdistettynä erinomaiseen levypallopeliin on voittoresepti joka on vienyt heidät näin syvälle lopputurnauksessa, ja Arizonan tulee valmistautua todella huolellisesti löytämään heikkoudet Xavierin kaikista puolustusmuodoista, jotka ovat 2-3 –paikkapuolustus, 3-2-paikkapuolustus sekä miesvartiointi. Usean puolustusmuodon vaihtelu kesken pelin vie vastustajan hyökkäyksen rytmiä pois, ja tuo lisäpainetta Arizonan pallollisten pelinjohtajien, Parker Jackson-Cartwright:n, Kadeem Allen:in sekä Rawle Alkins:in, harteille.

Greightonin voitto Xavier:sta onnistui joukkueen 213 cm pitkän sentterin Justin Pattonin dominoidessa korin alla (heitot 10/13), joka aukaisi tilaa heittäjille kaaren takaa (13/20 kolmoset, eli 65% osumatarkkuus). On sanomattakin selvää että Arizona pyrkii viemään palloa korin alle Markkaselle ja Risticille ja näin pakottamaan Xavier:n apupuolustuksen osallistumaan tuplaamiseen korin alla, jolloin nopeilla syötöillä voidaan saada heittopaikkoja kaaren takaa.

Pelin tempo tulee todennäköisesti olemaan alhainen, Xavierin yrittäessä pelata pitkät hyökkäykset ja pakottaessa Arizonan paikkapuolustuksella käyttämään myös pitkät ajanjaksot hyvän heittopaikan löytämiseksi.

Ennakkoon Arizona on erittäin tasapainoinen joukkue jolla on neljä hyvin palveluskelpoista isoa miestä ja viisi hyvää takamiestä jotka kaikki ovat jo ennalta taisteluissa ryvenneitä pelaajia, ja myös kova puolustus sekä pituusylivoima. Mutta kumpi joukkue ottaa komennon pelin tempoa ajatellen? Xavier on aikaisemminkin onnistunut neutralisoimaan vastaustajansa pituusylivoiman. Sean Millerin valmentama Arizona on kuitenkin näyttänyt kauden aikana kypsyyttään ja kykyään löytää keinoja joilla vastustajan heikkoudet tulevat käytetyksi heitä vastaan, ja enää nähtäväksi kuinka usein joukkue kykenee näitä käyttämään. Offensive execution on avainsanapari.

Arizonan recordi on tähän asti 32 voittoa ja 4 tappiota, kun taas Xavier:n 23- 13 mutta sen tappioista valtaosa tuli helmikuussa kun joukkue yritti löytää uuden identiteettinsä tammikuussa poistuneen johtavan pelaajansa loukkaantumisen jälkeen. Sen jälkeen Xavier on ollut lennossa. Odotettavissa on erittäin hyvä taisto.

Duke:n yliopiston mahalasku ja kohtalona törmätä kotiosavaltionsa politiikkaan

ACC champions Duke

Photo by Al Bello / Getty Images (Dukebasketballreport.com)

NCAA-turnauksessa ei nähty kahdella ensimmäisellä kierroksella varsinaisia hurjia yllätyksiä, vaikkakin Duken häviäminen toisella kierroksella oli monelle amerikkalaiselle koripalloanalyytikolle yllätys. Osa analyytikoista nosti joukkueen jopa mestariehdokkaaksi sen jälkeen kun Duke voitti ACC-konferenssinsa mestaruuden, ja vielä vaikeimman kautta. Tämä nosti ennakko-odotuksia inflaation tavoin, mutta konfferenssimestaruus ei ollut tällä kaudella hyvä mittari sillä kyseinen ACC eli Atlantic Coast Conference ei lopulta osoittautunut kovatasoiseksi –  tätä todistaa se että vain yksi ACC-konfferenssin joukkue (North Carolina) sen yhdeksästä NCAA-lopputurnaukseen edenneestä joukkueesta on mukana tässä vaiheessa kuudentoista parhaan joukossa. Vertailun vuoksi Lauri Markkasen Arizonan PAC-12 –konfferenssista on mukana vielä kolme joukkuetta (Arizona, UCLA ja Oregon).

Lisäksi on kohtalon ivaa että Duke kohtasi South Carolinan yliopiston nimenomaan jälkimmäisen kotiosavaltiossa, sillä lohko olisi pelattu Duke:n omassa kotiosavaltiossa Pohjois-Carolinassa Greensboro:n areenalla ellei Pohjois-Carolinan osavaltio olisi vuonna 2016 poistanut lakimuutoksella seksuaalivähemmistöjen syrjinnän kieltävän lain. Tähän kontroversiaaliin lakimuutokseen yliopistokoripallon kattojärjestö NCAA reagoi siirtämällä turnauksen pois osavaltiosta pelattavaksi Etelä-Carolinaan. Samasta syystä myös NBA:n tähdistöottelu siirrettin pois osavaltiosta.

Lukuisten Duken ja South Carolinan välisen ottelun paikan päällä seuranneiden mukaan South Carolinalla oli ottelussa vankka kotietu, vaikka March Madness –turnaukset pelataankin näennäisesti neutraaleissa lokaatioissa (suurilla stadioneilla, ei minkään joukkueen kotikentällä). Mutta Duken kotietu ja osavaltio vaihtui vastustajan kotieduksi ja osavaltioksi.

Politiikkaa oli siirron takana lisääkin, sillä Etelä-Carolinan osavaltio oli poistanut orjuusaikaa symboloivan Konfederaatio-lippunsa osavaltionsa lipputangosta vuonna 2015 joka antoi tilaisuuden saada vuonna 2016 NCAA:lta hyväksynnän turnauksen lohkopelien siirrolle Pohjois-Carolinasta Etelä-Carolinaan, sillä NCAA on kieltänyt pelien järjestämisen kyseistä lippua käyttävien osavaltioiden alueella.

Duke oli ennen kauden alkua sarjan parhaaksi rankattu joukkue, mutta lukuisat loukkaantumiset tulokaspelaajille Jayson Tatum (204 cm), Harry Giles (208 cm), ja Marques Bolden (211 cm) sekä veteraaneille (erityisesti Amile Jefferson, 206 cm) jättivät korin alle sekä puolustus- että hyökkäysvajeen jota joukkue ei pystynyt täyttämään kauden alla. Varsinkin noin vuotta aikaisemmin valtakunnan parhaaksi lukioikäiseksi pelaajaksi rankatun Harry Giles:n parketilletulo tulokaskaudella oli osin surullista katseltavaa, sillä polvileikkauksesta toipumisen keskellä hän halusi tulla pelastamaan Duken kautta mutta hänen lateraalinen liikkuvuutensa oli niin rajoittunutta että hän oli enemmänkin liability puolustuksessa. Vastustajan point guard tiesi samantien käyttää Gilesin puolustamaa miestä pallollisessa screenissä takakentällä saaden näin itselleen vapaan heittopaikan koska Giles ei kyennyt useinkaan liikkumaan niin nopeasti että olisi pystynyt sekä hedgaamaan että palaamaan omaan vartioitavaansa – hän jäi korkeintaan screenin tasalle joka aukaisi pallolliselle vapaan heittopaikan.

Joukkue oli kaukoheittopelinsä varassa ja haavoittuva levypalloissa, joten ei ollut yllätys että Duke:n pystyi tiputtamaan huonommaksi rankattu sakki joka osaa puolustaa tehokkaasti takamiehiä ja on kohtuuvahva levypalloissa. Pelin saldo? Duke heitti pelitilanneheittonsa South Carolinaa vastaan vain 41.5%:n osumatarkkuudella, joukossa tosin 10 kolmosta, ja hävisivät levypallomittelyn. South Carolina jatkoon 88-81 ja kuudentoista parhaan joukkoon jossa joukkue kohtaa lohkossaan kolmanneksi rankatun Baylorin yliopiston.

Duke oli myös hyvin ailahteleva tällä kaudella, joka oli Coach K:lle erittäin haastava ei ainoastaan pelaajien loukkaantumisten sekä hänen oman sairaslomansa myötä, mutta myös joukkueen johtajuusvajeen vuoksi. Joukkeen odotettu johtopelaaja Grayson Allen joutui penkitetyksi epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi keskellä kautta, jonka jälkeen hän menetti teosta uudelleen kiinnijääneenä lopulta joukkueen kapteenin natsat. Lyhyesti ottaen Graysonin kausi oli hyvin keskinkertainen, sisältäen kuitenkin väläyksiä. Joukkueen todellinen pelillinen johtaja, heittävä takamies/pieni laituri Luke Kennard ei saanut tarpeeksi taustatukea ympäriltään samalla kun joukkueelta puuttui kunnollinen pelinrakentaja. Joukkueen paras NBA-prospekti Jayson Tatum oli toivuttuaan alkukauden loukkaantumisestaan hyvä, ajoittain jopa erittäin hyvä varsinkin loppukaudella, ja mies ilmoittautuikin jo NBA-draftiin heti Duken pudottua. Lopputulos Dukelle 28 voittoa, 9 tappiota, ja eniten kirvelee se että joukkueen pahin kilpakumppani North Carolinan yliopisto jatkaa ennakkosuosikkina Sweet 16 –pelissä Butleria vastaan.

Juttua päivitetty klo 13.08

Oi jatkuvuus – valmistautuminen U20-turnaukseen

Koripallo

Suomen U20-maajoukkue etsii uutta nousua B-divisioonan EM-kisoista kesällä. Turnaus pelataan 14.–23. heinäkuuta Romanian Oradeassa. Susijengin kokelaat eivät pääse tavoittelemaan samaa mainetta ja kunniaa kuin viime vuonna, vaan tehtävänä on nostaa joukkue takaisin korkeimmalle sarjatasolle. Nälän kasvettua syödessä tehtävä voi vaikuttaa joillekin hieman muovin makuiselta, mutta jollei sitä hoideta, aletaan taantua taas vaiheeseen, jossa koripallolla ei ole suomalaisessa urheilukulttuurissa mitään arvoa.

Teksti: Valtteri Mörttinen, kuvat: Ekku Ristilä, Francois Perthuis ja Valtteri Mörttinen

Game 5 – Lyhyt Tarina Salolaisuudesta

Ei kategoriaa

09.04.2016. Kouvolan Kouvot vastaan Salon Vilpas. Puolivälieräsarjan viides ja ratkaiseva ottelu. Ottelu, jossa kanvaasille maalautuu Salon Vilppaan kannattajien henkinen sielunmaisema ja oikeastaan koko salolaisuuden syvin olemus. Tässä lyhyt tarina salolaisen koripallokulttuurin peruskivestä.

Teksti: Juuso Sainio, Kuva: Francois Perthuis

BALLS OUT – NBA:n SYRJÄHYPPY KAUTENA 2006-07

Koripallo

Kuten kaikki suuret urheiluliigat myös NBA haluaa silloin tällöin oikoa jäykistyneitä niveliään ja esitellä kuinka nuorekas se voi ollakaan. Yksi näistä elastisuuden ja uudistumiskyvyn ihmeistä nähtiin vuonna 2006. Samalla myös nähtiin miten ideat voivat muuttua täydellisiksi farsseiksi nopealla aikataululla.

Teksti: Tuukka Puonti, Kuvat: interveppi!

WE GOT TO GET OURSELVES BACK TO THE GARDEN – ELI KATSAUS VHS-NAUHOJEN SYÖVEREIHIN

Koripallo

What’s poppin’? Toimin vierailevana tähtenä tällä tarunhohtoisella palstalla ja heitän omat kaksi senttiäni likoon. Koripallotaustani koostuu lähinnä kotikuntani Karjaan Earl Boykinsin kokoiseksi kuihtuneen korisskenen pseudo-puritaanisesta hallinnasta alter egoni LaQuan Rendersin maailmanluokan baseline-ajon kautta. Karis Basketin kasvattamien kollien suurin roihu on tosin aikoja sitten siirtynyt sivustolla tutuksi tulleen kirjoittajan Tuukka Puontin ja vielä enemmän isoveljensä Oulan reheviin rintalastoihin. 

Teksti: Toni Suominen, Kuvat: 90’s internetit